Browsing by Author "Nurminen, Miia"

Vuoden 2015 alusta Suomen oikeusjärjestykseen otettu syyteneuvottelujärjestelmä sisältää varsinaisen tunnustamisoikeudenkäyntiin johtavan syyteneuvottelun lisäksi myös mahdollisuudet toimenpiteistä luopumiseen tunnustuksen perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n mukaista tunnustusperusteista esitutkinnan rajoittamista sekä muita pykälään sisältyviä säännöksiä osana syyteneuvottelujärjestelmää. Säännöksiä tarkastellaan erityisesti suhteessa perustuslain 21 §:n turvaamaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Koska syyteneuvottelua koskevat säännökset ovat uusia ja suhteellisen monimutkaisia, selvitetään aluksi esitutkintalain 3 luvun 10 a §:ään liittyviä perusasioita: soveltamisalaa ja edellytyksiä sekä pykälän suhdetta koko syyteneuvottelujärjestelmään ja muihin esitutkinnan rajoittamisperusteisiin. Työn pääkysymys on, toteutuuko perustuslain 21 §:n takaama oikeus oikeudenmukaiseen oikeuden-käyntiin kaikissa esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n soveltamistilanteissa. Yksi keskeisimmistä teemoista koskee rikoksesta epäillyn itsekriminointisuojaa, johon puolestaan liittyy tunnustuksen vapaaehtoisuus, väärät tunnustukset, tosiasiallinen menettely esitutkinnan aikana sekä tunnustuksen peruuttaminen ja hyödyntämiskielto. Työssä tarkastellaan myös esitutkinnan rajoittamiseen liittyviä julkisuus- ja avoimuus-kysymyksiä sekä syyttäjän päätöksenteon kontrolloitavuutta. Koko syyteneuvottelujärjestelmän käyttöönottoa perusteltiin lainvalmistelun aikana ennen muuta proses-siekonomisilla syillä. Järjestelmän odotettiin säästävän kustannuksia rikosprosessin kaikissa vaiheissa sekä nopeuttavan rikosprosessin kokonaiskestoa. Prosessiekonomian ylikorostumiseen ja erityisesti lainvalmisteluvaiheessa esitettyihin kustannussäästöargumentteihin suhtaudutaan työssä kriittisesti. Lainvalmisteluaineiston perusteella jää epäselväksi, mihin esitetyt kustannusvaikutukset perustuvat. Tutkielman pääkysymyksen osalta todetaan, että esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n soveltaminen sekä koko syyteneuvottelujärjestelmä pitää sisällään useita sellaisia riskejä, joissa oikeus oikeudenmukaiseen oi-keudenkäyntiin ja muihin perustuslain 21 §:n turvaamiin oikeuksiin voi vaarantua. Tuleeko oikeudenlouk-kauksia tapahtumaan, riippuu monesta seikasta ja jää lopulta nähtäväksi tulevaisuudessa. Ottaen huo-mioon syyteneuvottelujärjestelmään liittyvät valtiosääntöoikeudelliset ongelmat, joita tässä työssä tarkastellaan vain perustuslain 21 §:n kannalta mutta joita näyttäisi liittyvän myös muihin perustuslain säännöksiin, sekä todellisten kustannusvaikutusten epämääräisyys, uuden järjestelmän myötä otettua riskiä perusoikeuksien loukkauksiin voidaan pitää liian suurena suhteessa järjestelmällä saavutettavissa oleviin taloudellisiin ja muihin hyötyihin.