Browsing by Author "Nurminen, Milka"

Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yksittäisten stressaavien elämäntapahtumien olevan yhteydessä voimakkaampaan masennusoireiluun. Poikittaistutkimuksissa on myös havaittu stressaavien elämäntapahtumien korkeamman kumulatiivisen kertymän olevan yhteydessä voimakkaampaan masennusoireiluun. Sosiaalisen tuen vaikutusta tätä yhteyttä muuntavana tekijänä on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pitkittäisasetelmalla tutkia stressaavien elämäntapahtumien kumulatiivisen kertymän yhteyttä masennusoireiluun sekä selventää sosiaalisen tuen roolia mahdollisena yhteyttä muuntavana tekijänä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto oli peräisin suomalaisesta Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta. Otokseen valittiin ne henkilöt (N=753), jotka olivat vastanneet kaikkiin tutkimuksessa tarkasteltaviin kyselyihin. Masennusoireilua arvioitiin osallistujien vuosina 2007 ja 2012 täyttämällä Beckin Depressiokyselyllä (Beck Depression Inventory II; BDI-II). Sosiaalista tukea arvioitiin osallistujien vuonna 2001 tai 2007 täyttämällä Multidimensional Scale of Perceived Social Support (MSPSS) -kyselylomakkeella. Stressaavien elämäntapahtumien määrää arvioitiin osallistujien vuosina 2001 ja 2007 täyttämien kyselylomakkeiden avulla, joissa osallistujat raportoivat olivatko he olleet työttöminä, kokeneet avioeron, oliko heidän puolisonsa tai lapsensa kuollut, tai olivatko he muuttaneet toiselle paikkakunnalle. Stressaavien elämäntapahtumien määrän sekä stressaavien elämäntapahtumien ja sosiaalisen tuen interaktion vaikutuksia masennusoireiluun tutkittiin lineaarisilla regressiomalleilla, joissa kontrolloitiin sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, terveyskäyttäytyminen ja aiempi masennusoireilu. Tulokset ja johtopäätökset. Stressaavien elämäntapahtumien suurempi määrä oli yhteydessä korkeampaan masennusoireiluun riippumatta sosiaalisen tuen määrästä. Stressaavat elämäntapahtumat eivät kuitenkaan ennustaneet muutosta masennusoireilussa pidemmän ajan kuluessa. Tulosten perusteella ennaltaehkäisevien toimien suuntaaminen useita stressaavia elämäntapahtumia kokeneille henkilöille voisi mahdollisesti vähentää elämäntapahtumien kertymän aiheuttamaa masennusoireilua ja siten myös masennushäiriöitä.