Browsing by Author "Nurminen, Susanna"

Tutkimuksen kohteena on lastensuojelun perhehoidon sosiaalityö. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on yhteiskuntaluokka tutkimus ja Pierre Bourdieun distinktio teoria. Tutkimuksen lähtökohtana on perhehoidon sosiaalityöntekijöiden huomio siitä, että asiakkaan ja sijaisperheen yhteiskuntaluokalla on merkitystä. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin sellaisia ilmiöitä sosiaalityöstä ja perhehoidosta, jotka ovat paikannettavissa yhteiskuntaluokkaan. Tutkimuskysymyksenä on miten kulttuurinen pääoma tulee esiin perhehoidon sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden puheessa? Distinktioteorian mukaan ylemmät sosiaaliset ryhmät pyrkivät erottautumaan alemmista ryhmistä maun avulla. Eri ryhmillä on käytössään eri määrät pääomia. Bourdieun mukaan eri pääomia ovat kulttuurinen pääomaa, sosiaalinen pääoma ja taloudellista pääoma. Yläluokka on legitimoinut oman makunsa yleiseksi hyväksi mauksi. Ranskalaisen Pierre Bourdieun teoriaa on kritisoitu siitä, että teoria perustuu ranskalaiseen 1960- yhteiskuntaan, eikä se ole sovellettavissa muualle. Suomessa vuonna 2014 julkaistu Suomalainen maku –tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty laaja tutkimus, jossa Bourdieun disntinktio teoriaa on sovellettu empiirisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisessa yhteiskunnassa elämäntyylit eriytyvät pääomien mukaan. Tässä tutkimuksessa tuloksia peilataan Suomalainen Maku -tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen empiirisen osuus koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta, neljästä perhehoidon sosiaalityöntekijän haastattelusta ja neljästä perhehoidon asiakasvanhemman haastattelusta. Haastatteluissa kartoitettiin sitä, miten yhteiskuntaluokka ja nimenomaan kulttuurinen pääoma näkyy perhehoidon sosiaalityössä sekä sijaisperheissä ja lasten arjessa haastateltavien puheessa. Aineiston analyysissä käytetään sisällönanalyysiä aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tulosten mukaan kulttuurinen pääoma tulee esiin haastateltavien puheessa kun keskustellaan vaatetuksesta, harrastuksista, ruuasta. Elämäntyyleistä johtuvista eroista saattaa syntyä ristiriitatilanteita sijaisperheen ja syntymävanhempien välille. Tutkimuksen tulosten mukaan yhteiskuntaluokalla on merkitystä sosiaalityön ja lastensuojelun perhehoidon kontekstissa. Tutkimuksessa esiin tulleet ilmiöt sopivat yhteen aikaisemman tutkimuksen kanssa.