Browsing by Author "Nurmio, Kirsi"

Opinnäytetyön aiheena on pyhän käsitteen ilmeneminen suomalaisessa romanikulttuurissa. Tarkasteltavina ovat kysymykset siitä, mitä asioita suomalaiset romanit kohtelevat pyhinä ja kuinka tämä näkyy romanien arkipäivän toiminnassa käytöksen ja puheen tasolla. Kolmantena kysymyksenä on pyhään liittyvien käyttäytymismallien vaikutus romaniyhteisöön kuulumisen määrittelyssä. Tutkimuksen aineiston muodostavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Romaninauhoitukset 1960- ja 1970-luvuilta ja ROM-SF-keräys vuosilta 1998–2000. Näistä kahdesta arkistolähteestä lopullisessa tutkimuksessa on mukana yhteensä 55 haastattelua. Lisäksi aineistona käytetään vuosina 2013–2016 kerätyn havainnointi- ja haastattelumateriaalin pohjalta kirjoitettuja kenttäpäiväkirjoja, joita on yhteensä kahdeksan kappaletta. Yhdessä nämä kolme aineistoa muodostavat sekä ajallisesti että maantieteellisesti laajan kokonaisuuden. Aineiston käsittely painottuu naiseuteen liittyviin kysymyksiin, mutta tutkielmassa on mukana eri- ikäisten miesten ja naisten näkökulmia. Tutkimuskysymyksiä lähestytään pyhään liittyvän teoreettisen viitekehyksen kautta. Aineistoa analysoidaan erityisesti pyhää yhteiskunnan kategoriana pitävän tutkimustradition avulla. Keskeisiä ovat symbolista puhtautta ja epäpuhtautta koskevat käsitteet sekä pyhän ja profaanin erottamiseen liittyvät teoriat. Puhtaus ja pyhyys yhdistetään usein toisiinsa, ja epäpuhtaus puolestaan liitetään profaaniuteen. Näiden käsiteparien kautta tutkielmassa tarkastellaan pyhään liittyvien kategorioiden esiintymistä suomalaisessa romanikulttuurissa. Opinnäytetyöstä ilmenee, että suomalaisten romanien tapakulttuurissa pyhään liittyvät ajatusmallit ovat voimakkaasti läsnä arkipäivän tilanteissa. Pyhinä kohdellut asiat tulevat esille erityisesti välttämiskäyttäytymisenä, jonka tarkoituksena on estää symbolisesti puhtaita ja likaisia asioita koskettamasta toisiaan. Epäpuhtauden ajatellaan leviävän, joten kosketuskiellot suojelevat puhtaita asioita saastumiselta. Toisaalta romaniyhteisössä pidetään pyhinä yhteisöä rajaavia ja sen muista erottavia asioita kuten romanikieltä, puhtaussäännöksiä, romanipukeutumista ja etnisyyttä. Näiden sisäryhmän ulkopuolisista erottavien tekijöiden ajatellaan ylläpitävän ideaalia romaniutta ja takaavan yhteisön jatkuvuuden. Romaniyhteisöön kuuluminen edellyttää pyhinä pidettyjen asioiden tuntemista ja niihin liittyvien normien noudattamista.