Browsing by Author "Nuutinen, Sanni"

Lainsäädäntömme ohjaus on perinteisesti kohdistunut maanpinnalla tapahtuvaan rakentamiseen. Kaupungistumisen ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen megatrendit ovat kuitenkin lisänneet tarvetta rakentaa maanpintatason lisäksi maanpinnan ylä- ja alapuolelle. Kehityssuuntaukseen vastaamiseksi kiinteistönmuodostamislakia (463/2018), kiinteistörekisterilakia (464/2018) sekä maankäyttö- ja rakennuslakia (465/2018) muutettiin 1.8.2018 siten, että uuden kolmiulotteisesti määritellyn kiinteistörekisteriyksikön eli kolmiulotteisen kiinteistön muodostaminen maanpinnan ala- ja yläpuolisessa tilassa mahdollistettiin asemakaava-alueella. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa ja selkiyttää useita eri käyttötarkoituksia sisältävien hybridihankkeiden toteuttamista mahdollistamalla eri käyttötarkoituksia palvelevien rakennuskokonaisuuden osien muodostamisen toisistaan erillisiksi omistuksen, vaihdannan ja vakuuskäytön yksiköiksi. Tutkielman laatimishetkellä Suomessa ei ole ehditty rekisteröimään ainuttakaan 3D-kiinteistöä, mutta ensimmäisen 3D-kiinteistön sisältävän hankkeen arvioidaan toteutuvan lähiaikoina. Tutkielma on suoritettu yhteistyössä rakennusyhtiö SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa. Tutkielman tiedonintressinä on selvittää, mitä rakennushankkeen toteuttajan tulee ottaa huomioon harkitessaan hankkeen toteuttamista uutta 3D-kiinteistöjärjestelmää hyödyntäen. Pääkysymys on jaoteltu seuraaviin osakysymyksiin: 1) Miten 3D-kiinteistö muodostetaan ja milloin se on lainsäädännön puitteissa mahdollista? 2) Mitä hyötyjä 3D-kiinteistöjärjestelmästä on hankkeen toteuttajalle ja miltä osin kolmiulotteisella kiinteistönmuodostamisella voidaan korvata aikaisemmin kolmiulotteisissa rakennushankkeissa käytetyt ratkaisukeinot? 3) Millaisiin hankkeisiin 3D-kiinteistönmuodostus soveltuu? sekä 4) Mitä riskejä 3D-kiinteistöjärjestelmän hyödyntämiseen liittyy? Tutkielma voidaan asemoida pääsääntöisesti perinteiseksi oikeusdogmaattiseksi tutkimukseksi. 3D-kiinteistöjä koskevalla lainsäädäntömuutoksella ei puututtu kolmiulotteisten rakennushankkeiden perinteisiin toteuttamistapoihin, vaan 3D-kiinteistönmuodostus tarjoaa hankkeen toteuttajalle yhden lisävaihtoehdon kolmiulotteisten hankkeiden järjestelyvalikoimaan. Kolmiulotteisen rakennushankkeen tarkoituksenmukaisimman juridisen toteuttamiskeinon valinnassa korostuu hankekohtainen harkinta. Tutkielmassa arvioidaan kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen soveltuvuutta erityisesti kansirakentamishankkeisiin, maanalaisiin rakennushankkeisiin sekä asuintornitaloihin. Yksi 3D-kiinteistöjärjestelmän merkittävistä oikeudellisista kysymyksistä liittyy samassa rakennuskokonaisuudessa toimivien kiinteistöjen keskinäisiin suhteisiin. 3D-kiinteistöt ovat poikkeuksellisessa riippuvuussuhteessa niitä ympäröiviin kiinteistöihin, josta voi seurata täysin uudenlaisia vahingonkorvausoikeudellisia tilanteita sekä naapuruusoikeudellisia kiistoja. Lisäksi 3D-kiinteistöjen hyödynnettävyys tulee riippumaan olennaisesti tiettyjen tahojen, kuten kiinteistöarvioijien sekä vakuutusyhtiöiden, suhtautumisesta uuteen järjestelmään. 3D-kiinteistöjärjestelmän hyödyntämiseen liittyvistä epävarmuuksista huolimatta muutos toi hankkeen toteuttajalle uuden juridisen kilpailukykyisen ratkaisumallin kolmiulotteisten hankkeiden toteuttamiseen tietyissä erityistapauksissa, joissa perinteisesti käytetyt keinot ovat olleet monimutkaisia ja haastavia.