Browsing by Author "Nyberg, Onni"

Työssäni tutkin, miten hyvin tietosuojalainsäädäntö suojaa yksilöä verkkopalveluissa esiintyvältä tungettelevalta markkinoinnilta, joka hyödyntää henkilötietoja. Keskityn nimenomaisesti kahteen lainmukaisen käsittelyn oikeusperusteeseen: rekisteröidyn suostumukseen ja rekisterinpitäjän oikeutettuun etuun, jotka ovat myös tärkeimmät käsittelyperusteet, kun henkilötietoa käsitellään markkinointitarkoituksiin. Lisäksi tutkin, miten viimeaikainen lainsäädäntö saattaa mahdollistaa myös kuluttajalle kuuluvien oikeuksien soveltamisen tungettelevan markkinoinnin estämisessä, kun markkinointia esitetään henkilötietoja keräävässä ja liiketoiminnassaan hyödyntävässä verkkopalvelussa, jota tarjotaan yksilölle ilman rahallista vastiketta. Verkkopalvelut keräävät käyttäjistään paljon tietoa, jota ne hyödyntävät markkinointiviestinnän tehostamiseksi. Tiedon kerääntyminen ja uusien päätelmien tekeminen yksilöstä ja tämän toiminnasta tekevät mahdolliseksi vaikuttamisen yksilöön tavalla, joka ei muutoin olisi mahdollista. Yksilölle voidaan esittää materiaalia, joka liittyy hänen elämänsä yksilöllisiin stressitekijöihin tai henkilökohtaiseen tilanteeseen. Kun materiaali on markkinointia, voidaan yksilöä näillä keinon painostaa tuotteiden ostamiseen. Toisaalta tietoa kerätään ja analysoidaan niin paljon, että siitä voidaan johtaa ja päätellä asioita, joita yksilö pitää yksityisenä, eikä uskoisi verkkopalvelun käytön paljastavan ja mainostajan tietävän. Markkinointi verkossa voidaankin kokea tungettelevana. Yksilöön liittyvien henkilötietojen hyödyntäminen markkinoinnissa verkkopalvelussa vaatii EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyn oikeusperusteen olemassaoloa. Rekisteröidyn suostumus on käytetyin oikeusperuste, mutta lainsäädäntöön ja sen käytännön soveltamiseen liittyy ongelmia, jotka edesauttavat häiritsevän markkinoinnin esittämistä verkkopalvelun käyttäjille. Toisaalta rekisterinpitäjät, kuten verkkopalvelut, voivat pyrkiä perustelemaan tällaista henkilötietojen käsittelyä sillä saavuttamallaan oikeutetulla edulla, mihin liittyy omat ongelmansa. Rekisterinpitäjän suorittamaan monimutkaiseen punnintaan, sekä rekisteröidyn informointiin ja rationaaliseen valintaan luottava tietosuojalainsäädäntö ei onnistukaan suojaamaan yksilöitä markkinoinnin tungettelevuudelta verkkopalveluissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu lainsäädännöstä, oikeuskirjallisuudesta ja verkkopalveluiden tietosuojaan liittyvistä käytänteistä. Tutkimus keskittyy erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetukseen (2016/679) ja kuluttajansuojadirektiiveihin