Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Nygrén, Jaakko"

Sort by: Order: Results:

  • Nygrén, Jaakko (2012)
    Ketterissä ohjelmistokehitysprosesseissa projektin hallinnan tehtävät on jaettu koko kehitystiimille. Asiakkaan edustaja eli tuoteomistaja vastaa budjetista, resursoinnista ja tuotteen tavoitteista. Kehittäjät ovat vastuussa tehtävien toteutustavan määrittelystä ja toteutuksen keston arvioinnista. Tuoteomistajan tärkeimmät tehtävät liittyvät tuotteen vision muodostamiseen, sen onnistuneeseen viestintään ja toteutuksen ohjaamiseen käytännössä. Näiden tehtävien puutteellinen suoritus voi johtaa projektin epäonnistumiseen joko teknisesti tai liiketoiminnallisesti. Tutkielmassa havainnoidaan tuoteomistajuuden ongelmakohtia ja niiden laiminlyönnin seurauksia tapaustutkimuksessa kolmessa ohjelmistoprojektissa. Mitä ongelmakohtia kirjallisuudessa määritellyssä tuoteomistajuudessa on? Miten tuoteomistajuutta voitaisiin kehittää käytettävyyssuunnittelun menetelmillä? Tapaustutkimuksessa kerättyjen havaintojen pohjalta esitetään kehitysehdotuksia tuoteomistajuuteen ja kehitysprosessin piirteisiin. Tuoteomistajan keskeisin tehtävä tulisi olla tuotteen vision muodostaminen. Muun kehitystiimin tehtävänä on muodostaa visioon perustuva tuote. Sekä tuotteen vision että visioon perustuvan tuotteen muodostamisen menetelmät ovat ketterän kehityksen ulkopuolella. Suunnittelulähtöisen käytettävyyssuunnittelun menetelmät ovat osin ristiriidassa ketterän kehityksen pääperiaatteiden kanssa. Tuotteen visio tulisi kartoittaa huolellisesti ennen toteutusprosessin aloittamista. Tuoteomistaja on vastuussa vision oikeellisuudesta, mutta vision muodostamisessa käytetään apuna käytettävyyssuunnittelun menetelmiä. Tuotteen muodostamiseksi kehitystiimin tulee kattaa tarvittava käytettävyyssuunnitteluosaamisen. Johtopäätöksistä muodostuu ehdotus prosessista, jossa muodostetaan tuotteen visio, ehdotetaan siihen perustuvia toteutusratkaisuja, valitaan ratkaisuille testaustapa, toteutetaan testausaineisto, suoritetaan testit, tarkistetaan hypoteesi ja päätetään jatkotoimenpiteet. Kun muutostarpeita ei enää ilmene, toteutettu ratkaisu hyväksytään sellaisenaan. Ehdotettua prosessia ei olla testattu empiirisesti.