Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Nyholm, Aleksandra"

Sort by: Order: Results:

  • Nyholm, Aleksandra (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten yliopistojen kansainvälisten maisteriohjelmien englannin kielen taitovaatimuksia erityisesti kielen säätelyn näkökulmasta. Kielen säätelyllä tarkoitetaan tässä kaikkia niitä käytänteitä, joilla kielenkäyttäjät valvovat omaa tai toistensa kielenkäyttöä tai puuttuvat siihen. Näin ollen esimerkiksi englannin kielitaitovaatimusten ei nähdä tyhjentyvän viralliseen sääntelyyn, vaan kattavan myös niiden taustalla olevat hallinnolliset säätelymekanismit prosesseineen ja päätöksentekijöineen. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten kansainvälisten maisteriohjelmien kielitaitovaatimuksia on määritetty, kehitetty ja tarkistettu sekä miten avainpäättäjät yliopistohallinnossa mieltävät hakuvaiheessa todennettavan ”riittävän” kielitaidon ja siihen liittyvän kielitestauksen. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston Kielten osaston alaista Language regulation in academia -tutkimushanketta, jota johtaa diskurssintutkimuksen dosentti Anna Solin. Tutkimuksen kohteena on kaksi suomalaista tiedeyliopistoa, joilla on samankaltainen organisatorinen rakenne ja koulutustarjonta. Aineisto koostuu yhteensä viidestä semi- strukturoidusta haastattelusta kohdeyliopistojen hallinnon avainhenkilöiden kanssa sekä erilaisista kohdeyliopistojen kansainvälistä valintaprosessia säätelevistä tai kuvaavista dokumenteista, kuten rehtorin päätöksistä, julkisista tilastoista, verkkosivuista ja hakuoppaista. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin dokumenttiaineiston ohella laadullisesti hyödyntäen Atlas.ti- aineistonhallinta- ja analyysiohjelmistoa. Tutkielmassa todetaan yliopistojen hakuvaiheen englannin kielen säätelyn olevan monisyistä ja ulottuvan virallisia kielitaitovaatimuksia syvemmälle. Kohdeyliopistojen englannin kielen taitovaatimuksissa nähdään yhtäläisyyksiä niin vaatimuksiin johtaneissa hallinnollisissa mekanismeissa kuin käytännön toteutuksissa. Haastateltavat pitävät kielen säätelyä myös tarpeellisena ja kokevat sen hyödyttävän sekä yliopistoa että hakijaa. Samalla haastateltavat eroavat erityisesti sen suhteen, millaista englannin kielen taitoa yliopistossa tarvitaan ja kuinka hyvin standardoidut testit sitä mittaavat. Näiden eroavaisuuksien todetaan käytännön kysymyksien ohella johtaneen kohdeyliopistoissa sekä eri testausratkaisuihin että eriäviin suuntaviivoihin kielitaidon mittaamisessa laajemmin.