Browsing by Author "Nyholm, Anu"

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen pyrkivällä lainsäädännöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Taistelu, joka alkoi kansainvälisen huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, on vuosien saatossa laajentunut myös kamppailuksi terroristijärjestöjä ja terrorismin rahoittamista vastaan. Koska molemmat ongelmat ovat globaaleja, ja nykyteknologian ansiosta niin varat kuin informaatio liikkuvat silmänräpäyksessä mantereelta toiselle, ainoa mahdollinen tapa taistella näitä rikoksia vastaan on kansainvälinen yhteistyö. OECD:n alla toimiva FATF on vaikuttanut jäsenvaltioiden kansallisiin käytäntöihin monella tavoin. Sen piirissä on tehty suosituksia, jotka ovat olleet perustana monelle lainsäädäntöhankkeelle, kuten EU:n rahanpesudirektiiveille. FATF:n kautta tapahtuva yhteistyö onkin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen suhteen merkittävä. Suomessa käsitellään keväällä 2017 hallituksen esitystä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä eduskunnassa. Kyseinen lakiesitys implementoi EU:n neljännen rahanpesudirektiivin. Lakiuudistuksessa muutoksia velvoitteisiin on tulossa niin ilmoitusvelvollisille, valvojille kuin muillekin viranomaisille. Tutkielman tarkoitus on tarkastella näitä muutoksia ja pohtia, mitä seurauksia uusi rahanpesulainsäädäntö saattaa tuoda tullessaan valvojille ja finanssialan ilmoitusvelvollisille toimijoille. EU:n lainsäädäntö, ja sen implementoinnin seurauksena myös kansallinen lainsäädäntö, ovat siirtymässä uuteen vaiheeseen neljännen rahanpesudirektiivin myötä. Nykylainsäädännön mukaiset tuntemis- ja tunnistamisvelvollisuuden rikkominen, epäilyttävän liiketoimen ilmoitusrikkomus, sekä velvoite kouluttaa ja suojella työntekijöitä dekriminalisoidaan. Kyseisten velvollisuuksien laiminlyöntejä ei rangaista uuden lain astuessa voimaan rikoslain alaisuudessa, vaan valvonta ja sanktiointi tulevat siirtymään laissa määrätyille valvoville viranomaisille. Velvollisuuksien rikkomisesta voi tulevaisuudessa seurata viranomaisen antama hallinnollinen sanktio. Tämä tarkoittaa rangaistusvallan siirtymistä pois tuomioistuimilta erinäisille viranomaisille. Voidakseni arvioida viranomaisten valtuuksia ja hallinnollisten sanktioiden vaikutuksia, olen tutkinut lyhyesti myös hallinnollisia sanktioita, niiden säätämisperusteita ja erityisesti hallinnollisten sanktioiden suhdetta rikosoikeuteen. Suomessa ei ole varsinaista järjestelmää hallinnollisten sanktioiden säätämiseksi. Tähän liittyen olen tutkimuksessa käynyt läpi sitä, mihin EU-direktiivin ja uuden rahanpesulain kokonaisuudistuksen dekriminalisointi perustuu. Oikeuskirjallisuudessa lainsäätäjällä on todettu olevan motiivinsa hallinnollisiin sanktioihin siirtymiselle. Tähän liittyen tutkin, mitä lainsäädännössä tapahtuvalla dekriminalisoinnilla tavoitellaan. Viimeisessä kappaleessa tutkin Suomen ja Ruotsin valvovien viranomaisten valvontatoimenpiteitä sekä FATF:n Ruotsissa ja Suomessa tekemiä maatarkastuksia ja niistä tehtyjä raportteja toimenpidesuosituksineen.