Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Nykänen, Petja"

Sort by: Order: Results:

  • Nykänen, Petja (2016)
    Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten tarinoita ja narratiiveja käytetään maabrändien rakentamisessa ja millaisia mahdollisuuksia tarinallisuudella on maabrändäyksen tehokeinona. Lähtökohtana oli oletus, että brändi ja brändäys ovat tulleet osaksi myös valtioiden arkipäivää, kun myönteisestä mielikuvasta on tullut tärkeä valtti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Mistä maabrändi oikeastaan koostuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa tarinoiden avulla? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä oli maabrändin käsite sekä tarinat ja narratiivit. Teoriaosio keskittyi selventämään maabrändin käsitettä ja empiirisessä osiossa tarkastelun kohteena olivat tarinat ja niiden suhde maabrändäykseen. Työ keskittyi tarinoihin maabrändäystä toteuttavien viranomaisten näkökulmasta. Tarinoita tarkasteltiin siis tarkoituksellisesti kerrottuina strategisina välineinä. Tutkielma keskittyi Suomen ja Espanjan maabrändeihin tutkijan henkilökohtaisen historian ja maiden erilaisuuden vuoksi. Tarkastelun kohteena olivat maabrändäyksestä vastaavien viranomaisten ylläpitämät verkkosivut thisisFINLAND sekä Marca España. Analyysin pohjana toimivat Simon Anholtin maabrändiheksagoni, Yiannis Gabrielin kerronnalliset tyypit sekä Fogin, Budtzin ja Yakaboylun tarinan elementit. Näiden avulla toteutettiin kolmivaiheinen analyysi, jonka avulla eriteltiin sivustojen käsitystä maabrändin määritelmästä sekä tarkasteltiin sivustoilla esiintyviä tarinoita ja niiden rakennetta sekä kerronnan tapoja narratiivisen analyysin keinoin. Työssä todettiin tarkastelun johtopäätöksenä, että maabrändeistä vastaavien viranomaisten käsitys maabrändistä eroaa selvästi Anholtin jaottelusta, vaikka sisältääkin osin samoja elementtejä. Maabrändin käsite kaipaa kirkastamista, jotta siihen voidaan tehokkaasti vaikuttaa maabrändäyksen keinoin. Sivustoilta löydettiin tarinoita, mutta niissä käytetyt kerronnan tavat ovat yksipuolisia, eikä tarinallisuus vaikuta olleen prioriteetti sisältöjä tuotettaessa. Tarinoilla todettiin olevan hyödyntämätöntä potentiaalia, sillä niillä on kyky selkeyttää vaikeitakin kokonaisuuksia ja vaikuttaa erityisesti mielikuviin. Narratiivisella ajattelulla on tutkimuksen perusteella paikkansa maabrändäyksessä ja aihe tarjoaa useita hedelmällisiä jatkotutkimuksen aiheita.