Browsing by Author "Nylander, Sami"

Tutkielma käsittelee arvonlisäveron vähennysoikeutta urheilusponsoroinnin kontekstissa. Tarkastelun kohteeksi on rajattu ainoastaan urheiluseuran sponsorointi. Yksittäisen urheilijan sponsorointia ei tutkielmassa käsitellä. Tutkielma on oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa pyritään esittämään käytännönläheistä, systematisoitua tietoa voimassaolevasta oikeudesta. Kansainvälisen huippu-urheilun sponsorointia voidaan pitää eräänlaisena sponsoroinnin ylätasona. Sponsorointia tapahtuu laajassa mittakaavassa kuitenkin myös huippu-urheilun alapuolella. Tutkielman tarkoituksena on ottaa huomioon sponsoroinnin kenttä kokonaisuudessaan. Tällöin tarkastelun kohteena on, paitsi ylätason huippu-urheilun sponsorointi, myös pienemmän mittakaavan, paikallisen urheiluseuran, sponsorointi. Valtaosa ammattiurheilun ulkopuolella toimivista urheiluseuroista toimii edelleen yleishyödyllisinä yhteisöinä, joten aihepiirin tarkastelu on perusteltua. Arvonlisäverotuksellisesti herää tällöin mielenkiinto etenkin yleishyödyllisten urheiluseurojen sponsorointiin liittyviin erityiskysymyksiin. Nykyaikainen sponsorointisopimus on molemminpuolisesti velvoittava yhteistyösopimus. Tämä tarkoittaa arvonlisäverotuksellisesti, että kumpikin sopimuksen osapuolista tekee sopimukseen perustuen sekä myynnin, että oston. Sponsorin arvonlisäveron vähennysoikeus edellyttää, että sen vastikkeena saamasta hyödykkeestä on suoritettu arvonlisäveroa. Toisin sanoen sponsoroitavan urheiluseuran on siten tehtävä sponsorointisopimuksen perusteella verollinen myynti sponsorille. Taloudellisena yhteisönä toimivalle urheiluseuralle kaikki myynnit ovat lähtökohtaisesti arvonlisäveron alaisia myyntejä. Sen sijaan yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla myös verottomia myyntejä. Vähennysoikeuden syntyminen edellyttää lisäksi, että sponsorin tekemä osto, eli saatu vastike, on liiketoiminnallisella perusteella hyväksyttävä. Sponsorin saaman vastikkeen tulee olla siten liiketoiminnallisesti perusteltu. Sponsorointisopimuksen sisältö on täysin osapuolten päätettävissä, eikä tarkastelua voida tällöin rajata koskemaan ainoastaan tietyn kaltaisia vastikkeita. Tutkielmassa pyritään kuitenkin esittämään laajasti erilaisten vastikkeiden vähennyskelpoisuutta. Kaikkien mahdollisten vastikkeiden käsittely on mahdotonta, mutta tutkielmassa pyritään antamaan yleiskuva siitä, millaisten sääntöjen ja periaatteiden avulla vastikkeen vähennyskelpoisuutta arvioidaan. Vähennysoikeutta ei voida arvioida yksinomaan vastikkeen laatuun perustuen. Viimekädessä sponsorin vähennysoikeuden ratkaisee se, mihin tarkoitukseen ostettu hyödyke tosiasiallisesti käytetään. Yksityiskäyttöön tulevista hyödykkeistä ei voida arvonlisäveron neutraliteettiperiaatteen vuoksi tehdä vähennyksiä. Lisäksi arvonlisäverolain 114 §:ssä on rajattu nimenomaisesti tietyn kaltaiset hyödykkeet vähennysoikeuden ulkopuolelle. Urheilusponsoroinnin kontekstissa tarkastelu painottuu tällöin etenkin AVL 114.1 § 3 -kohdan edustuskuluihin. Tällöin käydään rajanvetoa myös edustuskulujen ja markkinointikulujen välillä.