Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Okura, Mia"

Sort by: Order: Results:

  • Komulainen, Arttu; Okura, Mia (2019)
    Det blir hela tiden vanligare att människor har sina egna tänder kvar då de föråldras. Detta leder till att tandläkare möter allt oftare fysiologiskt och patologiskt slitna tänder i sitt arbete. Kroppen har kompensatoriska metoder genom vilka den försöker spara bettets funktion trots att tänderna slits. Det finns inget exakt och rätt sätt för att vårda ett slitet bett, utan ingreppen måste alltid planeras individuellt. Ofta behövs ingrepp då när tändernas prognos sjunker och det finns en risk för att patientens bettförmåga försämras. Vården för ett slitet bett kräver ofta samarbete mellan många olika specialiteter inom tandvården. Protetisk tandvård kommer ifråga ofta om bettets funktion är sänkt eller om tändernas estetik är dålig. Vid protetisk vård av ett slitet bett är det ofta nödvändigt att höja bettet. Ofta räcker en höjning som motsvarar det utrymmet de restorativa materialerna kräver. Vårdens prognos beror i stor grad på patien-tens egenvård. Prognosen kan antas vara bra då patientens karies- och parodontitrisk är låg och god egenvård är en förutsättning för detta. I artikeln beskrivs ett patientfall där ett slitet bett behandlas med keramiska kronor och implantat. Patientfallet är ett bra exempel på hur det behövs kunskap i många specialiteter inom tandvården för att åstadkomma adekvat vård.
  • Okura, Mia; Komulainen, Arttu (2019)
    Syventävien opintojen tutkielmassa ”Kuluneen purennan kuntoutus keraamisin kruunuin”, esitellään kliininen potilastapaus, sekä käydään läpi aiheeseen liittyvää teoriaa kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielmassa perehdytään hampaiston erilaisiin fysiologisiin ja patologisiin kulumismekanismeihin, sekä kulumisen kliiniseen näkymään ja sen aiheuttamiin muutoksiin purentaelimen toiminnassa. Etiologisia tekijöitä kuten iän, purennallisten tekijöiden, sekä hammaskudoksen poikkeavan rakenteen ja ravinnon merkitystä hampaiston kulumiseen ja näiden vaikutuksista ympäröiviin kudoksiin käydään läpi. Tutkielmassa perehdytään myös elimistön omiin korjaaviin menetelmiin, joilla pyritään säilyttämään purentaelimen toimintakyky ja korjaamaan kovakudosmenetyksestä johtuva purennan madaltuminen ja siitä seuraavat mahdolliset haittavaikutukset. Niin kutsutun dentoalveolaarisen kompensaatiomekanismin välityksellä elimistö suojelee rakenteitaan muodostamalla hammasytimen suojaksi sekundääridentiiniä, kompensoi purentakorkeuden menetystä alveoliluun kasvulla, sekä ehkäisee rakenteellisten muutosten perusteella muuntuneiden purentavoimien mahdollisia haittavaikutuksia jäännöshampaistoon puremalihasten adaptaatiolla. Purentaelin ja dentoalveolaarinen kompleksi muodostavat täten dynaamisen ja jatkuvasti uusiin tilanteisiin muokkautuvan moniulotteisen järjestelmän, joka hidastaa fysiologisen kulumisen muuttumista patologiseksi eli elintoimintoja haittaavaksi kulumiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään myös erilaisiin tutkimuksiin perustuviin hoitomenetelmiin ja hoitosuosituksiin. Näitä löytyy edelleen suhteellisen vähän ja kliinisen hoidon voidaan katsoa perustuvan pääsääntöisesti empiiriseen tietämykseen. Laajasti kuluneen purennan kuntoutus koostuu usein useamman eri erikoisalan toimenpiteistä ja purentaelimen kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta. Hoitosuunnitelmat ovat yksilöllisiä ja valittavaan hoitomenetelmään vaikuttavat kudosmenetyksen suuruus, jäännöshampaiden lukumäärä, potilaan taloudellinen tila ja ikä. Valittavaan kuntoutustekniikkaan vaikuttaa lisäksi onko kuluminen paikallista, tiettyyn hammaskaarenosaan painottuvaa vai yleistä, koko hampaiston käsittävää. Purennan kuntoutuksen ennusteen on todettu olevan hyvä myös myöhäisemmällä iällä.