Browsing by Author "Olakivi, Outi"

Sukupuolivähemmistöt ovat eläneet lääketieteen määrittelyvallan alla. Yhteiskunnan normit ja lääketieteen sairausluokitukset ovat määrittäneet sen mikä on hyväksyttävää ja mikä poikkeavaa. Sukupuolen korjaushoidot ovat edelleen diagnoosin takana ja ammattilaistenkin ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta vaillinaista. Suomen nykyinen translainsäädäntö eli ns. translaki on laadittu vuonna 2002. Laki määrittelee ehdot sukupuolen korjaamiselle ja sen juridiselle vahvistamiselle. Eduskuntaan lähti 24.9.2021 Oikeus olla – kansalaisaloite oikeudenmukaisemman translain puolesta. Kansalaisaloite esittää, että juridisen sukupuolen vahvistamisesta tulisi ilmoitusmenettelyllä toteutettava ratkaisu, johon ei sisällytettäisi enää lääketieteellisen diagnoosin vaatimusta. Keväällä 2021 Suomessa otettiin kantaa myös ns. eheytysterapioita vastaan. Eheytysterapiat on historiallisesti yhdistetty seksuaalisuuteen ja homoseksuaalisuuden tautiluokitukseen sekä kriminalisointiin ja niiden avulla on pyritty palauttamaan henkilö normatiivisen heteroseksuaalisuuden piiriin, mutta termiä käytetään myös sukupuolivähemmistöjen kohdalla, kun hoidon tarkoituksena on saada henkilö hyväksymään oma syntymässä määrätty sukupuolensa, vaikka henkilön oma kokemus itsestään olisi toinen. Psykoterapia itsessään on poliittista: yhteiskunnan arvot, asenteet ja normit heijastuvat sekä psykoterapian käsitteeseen että sen sisältöihin. Tämä tutkimus keskittyy vallan käsitteeseen ja sen ilmenemiseen terapiakontekstissa erityisesti sukupuolivähemmistöjen kanssa työskennellessä. Mitä valta tarkoittaa tässä kontekstissa ja miten se tulee näkyväksi? Millaisia subjekteja valta muodostaa? Miten tieto ja valta toimivat yhdessä? Tutkimus jatkaa queer-tutkimuksen perinnettä tutkien Alison Kaferin poliittis-relationaalisen mallin soveltamismahdollisuuksia, yhdistäen siihen Michel Foucalt’n ajatuksia vallasta hahmottamalla terapeutin ja asiakkaan välistä vuorovaikutussuhdetta valtasuhteena. Lääketieteen institutionaaliset käytänteet positioivat vuorovaikutukseen osalliset usein epätasa-arvoiseen asemaan. Psykoterapiassa valta-asetelma on myös läsnä, mutta siitä voidaan pyrkiä eroon erilaisen vuorovaikutuksen kautta kohti tasa-arvoisempaa yhteistyösuhdetta. Tämä tutkimus vetää yhteen vuorovaikutustutkimuksen tuloksia ja tarkastelee niitä valtaan ja valta-asemaan liittyvän dynamiikan valossa erityisesti koskien sukupuolivähemmistöjä. Eheytyshoidot voidaan nähdä ääriesimerkkinä terapiakontekstissa tapahtuvasta vallankäytöstä, usein vallankäyttö on kuitenkin hienovaraisempaa ja tulee näkyviin esimerkiksi kyseenalaistamisena tai vuorovaikutuksen kautta muovautuvina tunteina. Mitä sitten erityisesti transihmisten kanssa terapiakontekstissa työskenneltäessä olisi syytä huomioida, mikä tekee terapiasta transsensitiivistä? Tässä tutkielmassa hahmottelen enemmän terapeutin yleistä asennoitumista ja nostan joitakin mahdollisia sisällöllisiä teemoja esille. Transsensitiivisen terapian lähtökohtana on työntekijän sensitiivisyys ja ammattitaito sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teemoissa sekä tasavertainen ja luottamuksellinen yhteistyösuhde asiakkaan kanssa. Pohjalla on jokaisen oikeus itsemäärittelyyn, sekä terapeutin oma suhde normeihin ja itsereflektio käsityksiin sukupuolesta.