Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Olkinuora, Anna-Liina"

Sort by: Order: Results:

  • Olkinuora, Anna-Liina (2016)
    Tuloepävarmuudesta tarvitaan tietoa usein silloin, kun käytetään epätäydellisten markkinoiden makrotaloustieteellisiä malleja (Guvenen, 2007, s.687). Epätäydellisten markkinoiden malleja on käytetty ja arvioita tuloepävarmuudesta on tehty, kun on tutkittu esimerkiksi varallisuuden epätasa-arvoa (Aiyagari, 1994 sekä Benhabib, Bisin ja Zhu, 2011), varallisuusesineiden hintojen tai valinnan määräytymistä (Constantinides ja Duffie 1996 sekä Heaton ja Lucas, 1996) tai eläkeiän sitomista elinaikaan (Lassila, Määttänen ja Valkonen, 2013). Lisäksi palkkariskin määrää on arvioitu empiirisissä tutkimuksissa, kun on tutkittu esimerkiksi palkkariskiä ja ammatinvalintaa (Diaz-Serrano ja Hartog, 2006) ja palkkaepävarmuuden korvaamista (Hartog ja Vijverberg, 2007). Tässä tutkielmassa palkkaepävarmuutta mitataan palkkamallin dynaamisen osan autokorrelaatiokertoimella ja virhetermin varianssilla. Tutkielmassa ajatellaan, että tulomallin dynaaminen osatekijä kuvaa pysyvää tuloshokkia ja tuloriskistä kertovat shokin pysyvyys ja varianssi. Tuloepävarmuutta kuvaavien parametrien arvioita saadaan erikseen kolmelle koulutusryhmälle ja kaikille ryhmille yhdessä epäyhtenäisten ja rajoitettujen tulokuvaajien menetelmillä Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-aineistosta. Tutkielmassa piirretään myös palkkamallin kiinteä osatekijä eli ikä-palkkakuvaajat koulutusryhmittäin. Pysyvyyden arvioiksi saadaan eri koulutusryhmissä luvut, jotka ovat keskimääräisiä, jos niitä vertaa amerikkalaista aineistoa käyttäneiden tutkijoiden arvioihin. Tutkielmassa saatu pysyvyyden arvio on suurempi kuin kirjallisuudessa ruotsalaisella aineistolla saatu arvio. Palkkashokkien vaihtelun arviot ovat vähäisiä, jos niitä vertaa amerikkalaisissa ja ruotsalaisissa tutkimuksissa saatuihin arvioihin. Tulosten avulla on vaikea sanoa, onko tuloepävarmuus suurempaa Suomessa kuin Ruotsissa. Tuloriski näyttää olevan isompaa Yhdysvalloissa kuin Suomessa etenkin jos huomataan erot tuloshokkien vaihtelussa amerikkalaista aineistoa käyttäneiden tutkijoiden saamien arvioiden ja tässä tutkielmassa saatavien arvioiden välillä. Koulutusryhmien välisistä eroista tuloriskin suuruudessa ei voi tehdä selkeitä johtopäätöksiä mutta huomataan että ikä-palkkakuvaajat ovat korkeammalla tasolla, kasvavat nopeammin ja kääntyvät laskuun myöhemmin korkeakoulutetuilla, jos korkeakoulutettuja vertaa perusasteen tai keskiasteen koulutuksen saaneisiin.