Browsing by Author "Outinen, Lotta"

Suomessa arvostetaan työntekoa, ja siksi työelämän ulkopuolella oleminen asettaa yksilön haavoittuvaiseen asemaan. Tämä korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota työttömien tarpeisiin. Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kuitenkin arvosteltu siitä, etteivät ne ota riittävästi huomioon työnhakijoiden toiveita työn sisällöstä, jollaiseksi myös työn merkityksellisyys on katsottu. Tähän epäkohtaan on tärkeää kiinnittää huomiota, mikäli mahdollisimman monen toivotaan löytävän paikkansa työelämässä ja viihtyvän siellä hyvin. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten työttömät nuoret rakentavat ymmärrystä merkityksellisestä työstä sekä asemoivat itseään suhteessa näihin erilaisiin merkityksellisen työn merkityksiin. Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaaliseen konstruktionismiin nojaava kriittinen diskursiivinen psykologia. Kriittinen diskursiivinen psykologia tarkastelee merkityksellistä työtä samanaikaisesti sekä välittömässä vuorovaikutuksessa rakentuvana kielellisenä ilmiönä että osana laajempaa historiallis-kulttuurista kontekstia. Aineisto koostuu ECOSOS-tutkimushanketta varten vuonna 2016 kerätyistä viidestä ryhmähaastattelusta, joihin otti osaa 20–29 -vuotiaita työttömiä tai työllistymisohjelmiin osallistuneita nuoria. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseen hyödynnettiin tulkintarepertuaarin ja subjektiposition käsitteitä, joita molempia tunnistettiin aineistosta kolme. Solidaarisuuden tulkintarepertuaarissa työttömät nuoret rakensivat itselleen asemaa heikompien puolustajana. Ekologisuuden tulkintarepertuaarissa nuoret positioivat itsensä puolestaan ympäristönsuojelijaksi. Omaehtoisuuden tulkintarepertuaariin nojaavat nuoret esiintyivät itsensä toteuttajan asemassa. Tulokset ovat linjassa etenkin sellaisen aiemman tutkimuksen kanssa, jossa merkityksellisen työn rakentumista on tarkasteltu osana työelämän muutosta kohti uusliberaalimpia arvoja. Tulevaisuudessa olisikin kiinnostavaa tarkastella esimerkiksi sitä, miten työttömät eri ikäryhmissä rakentavat kuvaa merkityksellisestä työstä tällä työelämän murroksen aikakaudella. Näin ollen jatkotutkimuksen tehtävänä on tukea sekä työttömien merkityksellisen työn saamista että myös hyödyttää koko yhteiskuntaa lisäämällä ymmärrystä työllistymisestä ja työelämätyytyväisyydestä.