Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Pöyry, Emmi-Maria"

Sort by: Order: Results:

  • Pöyry, Emmi-Maria (2016)
    Tutkielman tarkoituksena on tutkia niin sanottujen compliance-ohjelmien merkitystä suhteessa oikeushenkilön rangaistusvastuuseen. Tavoitteena on selvittää, millä edellytyksillä compliance-ohjelma voidaan katsoa osoitukseksi oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoitteen täyttämisestä. Oikeushenkilö voidaan tuomita rangaistusvastuuseen sen toiminnassa tapahtuneesta rikoksesta, mikäli oikeushenkilön ja tapahtuneen rikoksen välillä täyttyy tietynasteinen yhteisöllisyyden elementti. Yhteisöllisyys voi perustua muun muassa siihen, ettei oikeushenkilö ole riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen pyrkinyt ehkäisemään rikosten tapahtumista toiminnassaan. Tähän liittyen voidaan puhua oikeushenkilölle asetettavasta rikosoikeudellisesta huolellisuusvelvoitteesta. Oikeushenkilön rikosoikeudellinen huolellisuusvelvoite muodostuu sellaisista toimista, jotka ovat tarpeen ehkäisemään luonnollisia henkilöitä tekemästä rikoksia oikeushenkilön toiminnassa. Voidaan katsoa, että oikeushenkilön rangaistusvastuu perustuu oikeushenkilön noudattamaan huolimattomaan toimintakulttuuriin, joka realisoituu oikeushenkilön puolesta tai hyväksi toimivan luonnollisen henkilön tekemänä rikoksena. Oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyvässä huolellisuus- ja varovaisuusvelvoitteessa ei kuitenkaan ole kyse oikeushenkilön toiminnan kokonaisvaltaisesta arvioinnista, vaan oikeushenkilön huolellisuutta arvioidaan aina suhteessa toteutuneen yksittäisrikoksen tunnusmerkistöön. Suuntaviivoja oikeushenkilön huolellisuusvelvoitteen konkreettiselle sisällölle voidaankin saada eri rikoslajeja tai toiminta-alueita koskevasta sääntelystä. Oikeushenkilöltä vaadittavien toimien kokonaisuutta voidaan pyrkiä hahmottamaan lakien ja säännösten noudattamisen turvaamiseksi laadittavalla compliance-ohjelmalla. Compliance-ohjelman tulee olla oikeassa suhteessa oikeushenkilön toiminnan laajuuteen ja luonteeseen ja sen tulee perustua asianmukaisesti suoritettuun riskiarvioon. Ohjelman keskeisen sisällön muodostaa oikeushenkilön toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi tarpeellisten toimintatapojen määrittäminen. Jotta compliance-ohjelma olisi tehokas, sitä on myös todellisuudessa noudatettava läpi organisaation. Tämän varmistaminen edellyttää riittävää tiedottamista, koulutusta sekä valvontaa. Compliance-ohjelmaa on myös säännöllisesti päivitettävä, ja etenkin tapahtuneiden rikosten johdosta oikeushenkilön noudattamia toimintatapoja on korjattava. Vaikuttaisi siltä, että tehokkaalle compliance-ohjelmalle voidaan jo tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa antaa rikosoikeudellista merkitystä. Oikeushenkilön laatiman ja noudattaman ohjelman voidaan katsoa vaikuttavan oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytysten täyttymiseen ja toisaalta se voitaisiin ottaa huomioon rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopumista harkittaessa sekä yhteisösakon rahamäärää vahvistettaessa. Compliance-ohjelmien rikosoikeudelliselle merkitykselle ei kuitenkaan vielä löydy suomalaisesta oikeuskäytännöstä tai -kirjallisuudesta juurikaan tukea.