Browsing by Author "Pakarinen, Toni"

Tutkielmassa arvioidaan, millaisia edellytyksiä Suomessa vuonna 2024 käyttöönotettavalla avoimuusrekisterillä on onnistua sille annetussa tehtävässä parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, eli tuoda tietoa lobbauksesta kansalaisten saataville. Läpinäkyvyyden paraneminen ei ole kuitenkaan vain ideaali, joten tutkielmassa selvitetään, millaisia edellytyksiä rekisterin tietosisällöllä on aiheuttaa käytösmuutoksia ja näin vaikuttaa lobbareiden toimintaan. Tutkielmassa sovelletaan ohjatun läpinäkyvyyden teoriaa (Fung, 2008), joka on kehitetty läpinäkyvyyspohjaisen sääntelyn onnistumisen edellytysten arvioimista varten. Teoria arvioi sääntelyn tuottamia käytösmuutoksia kestävyyden ja tehokkuuden kriteereillä. Avoimuusrekisterin kontekstissa kestävyys tarkoittaa sitä, että sääntelyn kohteet kunnioittavat rekisteriä, kokevat sen hyödylliseksi ja sitoutuvat sen käyttöön. Tehokkuus tarkoittaa sitä, että säännellään relevantteja tahoja ja rekisterin tieto pystyy aiheuttamaan käytösmuutoksia. Tiedonkäyttäjien käytösmuutosten tulee myös välittyä sääntelyn kohteille ja aiheuttaa sääntelyn tavoitteita edistäviä muutoksia. Ohjatun läpinäkyvyyden teorian avulla teoriaohjaavan sisältöanalyysin keinoin eritellään Suomen avoimuusrekisterin valmisteluasiakirjoja sekä hallituksen esitystä. Tutkielmassa havaitaan, että Suomen rekisterin kestävyyttä vahvistaa muun muassa sääntelyn kohteiden positiivinen suhtautuminen rekisteriin ja sen kehittämiseen. Sen sijaan rekisterin tehokkuutta heikentää se, että rekisterin tietosisältö on varsin yleisluontoista ja sen soveltamisala on varsin kapea. Näin ollen rekisterillä on edellytykset olla kestävä, mutta keskinkertaisen tehokas lobbauksen sääntelykeino.