Browsing by Author "Pakkanen, Noora"
Now showing items 1-2 of 2
-
Pakkanen, Noora (2020)Johdanto Lihavuus on maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Lihavuus on seurausta pitkäaikaisesta painon noususta. Jotta lihavuutta voidaan ehkäistä, on painon nousuun yhteydessä olevat tekijät tunnettava tarkasti. Elintavat ovat yksi merkittävimmistä painon nousuun yhteydessä olevista tekijöistä. Aamupalan syöminen on yhdistetty terveellisempiin elintapoihin kuten esimerkiksi runsaampaan kasvisten käyttöön. Aamupalan syöminen on myös yhdistetty pienempään painoon lukuisissa poikkileikkaustutkimuksissa. Suurin osa tutkimuksista on kuitenkin tehty lapsilla ja nuorilla ja aikuisilla tehtyä tutkimusta on vasta kovin vähän. Lisäksi aamupalan syömisen yhteydestä painoon pitkällä aikavälillä ei ole paljon tutkittua tietoa. Tavoitteet Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko aamupalan syöminen yhteydessä painon ja painoindeksin muutokseen 50-vuotiailla aikuisilla 10 vuoden seurantatutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää aamupalan syömisen yleisyyttä ja sen muutosta sekä aamupalan syöjien ja aamupalaa syömättömien elintapojen eroja. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineistona käytettiin Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen yhteydessä kerättyä aineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on 10 vuoden seurantatutkimus, jossa selvitettiin ikääntyvien päijäthämäläisten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkittavat poimittiin satunnaisesti väestörekisteristä kunnan, ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2001. Tutkimushenkilöt kutsuttiin osallistumaan terveystarkastukseen ja lisäksi he saivat kaksi kyselylomaketta, joita oli mahdollista täyttää joko kotona tai terveystarkastusten yhteydessä. Terveystarkastukset suoritettiin vuonna 2002 ja niiden yhteydessä tutkittavilta mitattiin pituus ja paino. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen yhteydessä kerättyjä tietoja elintavoista eli liikkumisesta, tupakoimisesta, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä, ruoanvalmistusrasvan käytöstä, leivänpäällysrasvan käytöstä ja maidon ja piimän käytöstä sekä tietoa mitatuista painosta ja pituudesta sekä painon ja pituuden avulla lasketusta painoindeksistä. Tilastolliset analyysit suoritettiin käyttämällä ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia sekä toistettujen mittausten varianssianalyysia. Tulokset Tutkittavien paino ja painoindeksi nousivat 10 vuoden seurannan aikana. Aamupalan syöminen ei kuitenkaan ollut yhteydessä painon tai painoindeksin nousuun. Aamupalan syöminen oli hyvin yleistä tutkittavilla. Tutkimuksen alussa noin 90 % tutkittavista söi aamupalan. Aamupalan syöminen yleistyi 10 vuoden aikana siten, että tutkimuksen lopussa aamupalan söi 95 % tutkittavista. Naiset söivät aamupalan miehiä useammin sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Aamupalaa syövien ja aamupalaa syömättömien elintavat erosivat jonkin verran toisistaan molempina vuosina. Selkeimmin elintapojen ero näkyi tupakoinnissa siten, että aamupalaa syövät tupakoivat selvästi harvemmin verrattuna aamupalaa syömättömiin. Aamupalan syöjät käyttivät myös kolme kertaa todennäköisemmin kasviksia päivittäin verrattuna aamupalaa syömättömiin. Ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain tutkimuksen alussa. Aamupalaa syövien havaittiin käyttävän useammin rasvatonta maitoa ja piimää tutkimuksen alussa. Aamupalan syöjät myös liikkuivat useammin verrattuna aamupalaa syömättömiin tutkimuksen lopussa. Johtopäätökset Kaikkien tutkittavien paino ja painoindeksi nousivat tutkimuksen aikana. Aamupalan syömisen ei todettu olevan yhteydessä painon tai painoindeksin muutokseen 10 vuoden seurannan aikana. Muutamissa aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys aamupalan syömisen ja vähäisemmän painon nousun välillä. Tämä tutkimus ei kuitenkaan tue olettamaa, että aamupalan syömien olisi yhteydessä vähäisempään painon nousuun. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan, sillä tähän mennessä aikuisilla tehtyä tutkimusta on hyvin vähän.
-
Pakkanen, Noora (2021)In Finland, the final disposal of spent nuclear fuel will start in the 2020s where spent nuclear fuel will be disposed 400-450 meters deep into the crystalline bedrock. Disposal will follow Swedish KBS-3 principle where spent nuclear fuel canisters will be protected by multiple barriers, which have been planned to prevent radionuclides´ migration to the surrounding biosphere. With multiple barriers, failure of one barrier will not endanger the isolation of spent nuclear fuel. Insoluble spent nuclear fuel will be stored in ironcopper canisters and placed in vertical tunnels within bedrock. Iron-copper canisters are surrounded with bentonite buffer to protect them from groundwater and from movements of the bedrock. MX-80 bentonite has been proposed to be used as a bentonite buffer in Finnish spent nuclear fuel repository. In a case of canister failure, bentonite buffer is expected to absorb and retain radionuclides originating from the spent nuclear fuel. If salinity of Olkiluoto island´s groundwater would decrease, chemical erosion of bentonite buffer could result in a generation of small particles called colloids. Under suitable conditions, these colloids could act as potential carriers for immobile radionuclides and transport them outside of facility area to the surrounding biosphere. Object of this thesis work was to study the effect of MX-80 bentonite colloids on radionuclide migration within two granitic drill core columns (VGN and KGG) by using two different radionuclides 134Cs and 85Sr. Batch type sorption and desorption experiments were conducted to gain information of sorption mechanisms of two radionuclides as well as of sorption competition between MX-80 bentonite colloids and crushed VGN rock. Colloids were characterized with scanning electron microscopy (SEM) and particle concentrations were determined with dynamic light scattering (DLS). Allard water mixed with MX-80 bentonite powder was used to imitate groundwater conditions of low salinity and colloids. Strontium´s breakthrough from VGN drill core column was found to be successful, whereas caesium did not breakthrough from VGN nor KGG columns. Caesium´s sorption showed more irreversible nature than strontium and was thus retained strongly within both columns. With both radionuclides, presence of colloids did not seem to enhance radionuclide´s migration notably. Breakthrough from columns was affected by both radionuclide properties and colloid filtration within tubes, stagnant pools and fractures. Experiments could be further complemented by conducting batch type sorption experiments with crushed KGG and by introducing new factors to column experiments. The experimental work was carried out at the Department of Chemistry, Radiochemistry in the University of Helsinki.
Now showing items 1-2 of 2