Browsing by Author "Partanen, Anna"

Sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median yleistyminen 2000-luvun alkupuolella ovat muuttaneet merkittävästi yhteisöviestintää. Ammattiliitot ovat muiden organisaatioiden tavoin joutuneet asemoimaan viestintäänsä uudelleen, kun yhtenäinen mediakanavien kokonaisuus on korvautunut monimuotoisella ja alati muuttuvalla digitaalisella mediamaisemalla. Uusi teknologia haastaa perinteiset toimintatavat. Tutkielman tavoitteena on luoda kuva ammattiliittolehtien tulevaisuuden näkymistä sähköisessä viestintäympäristössä. Erityinen kiinnostus koskee painetun ja verkkolehden suhdetta. Ammattiliittolehti on todettu tärkeimmäksi järjestöön kuuluvien yhdyssiteeksi kaikissa ikäryhmissä. Lehtiä luetaan nykyään yhä enemmän sähköisten välineiden kautta ja median käyttöä leimaa vuorovaikutteisuus erityisesti nuorten keskuudessa, joiden saaminen edunvalvonnan piiriin on haaste ay-liikkeelle. Lukijoiden suhdetta ja odotuksia ammattiliittolehteä kohtaan työssä analysoidaan SEL:n Elintae-lehdelle toteutetun lukijakyselyn ja vertailuaineistona toimivan Metalliliiton Ahjo-lehden lukijatutkimusraportin kautta. Lähteiden kautta työ rajautui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ammattiliittolehtiin. Toimitusten näkemyksiä työssä edustavat ay-lehden päätoimittajien teemahaastattelut, joiden kautta arvioidaan lukijakyselyiden merkitystä lehden teossa, verkkojulkaisemisen haasteita ja mahdollisuuksia sekä ammattilehden roolia liiton viestinnässä. Tutkielma vahvistaa käsitystä, että painettu ammattiliitolehti on tärkeä ay-tiedon lähde kaikissa ikäryhmissä. Lehti koetaan tärkeänä ja hyödyllisenä jäsenetuna sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistavana ja se luetaan tarkasti. Lähes kaikki vastaajat haluaisivat lukea lehteä painettuna myös jatkossa, mutta noin puolet vastaajista arvostaisi sähköistä lisämateriaalia sen rinnalla. Tutkimus osoitti, että nuoret alle 40-vuotiaat – ja erityisesti alle 25-vuotiaat, ay-lehtien lukijat erottuivat muista ikäryhmistä. Pääsääntöisesti mitä vanhempi ay-jäsen, sitä tarkemmin hän liittolehtensä lukee, on siihen tyytyväisempi ja kokee sen hyödyllisenä. Iällä oli myös merkitystä siihen, mitkä tietokanavat painottuivat ay-tiedon lähteinä. Nuorempien kohdalla työkaverit nousivat listan kärkipäähän. Ay-lehtien lukijoiden median käyttö mukaili yleistä mediasukupolvijakoa: lehtien ja television käyttö yleistyy vanhemmilla ikäpolvilla ja sähköisen viestinnän, erityisesti sosiaalisen median käyttöaste taas nuorempien kohdalla. Toisaalta netin käyttö oli lisääntynyt myös vanhemmissa ikäryhmissä. Päätoimittajien haastattelujen pohjalta havaittiin, että sähköisen viestinnän mahdollisuudet vahvistaa jäsenten sitouttamista ja vuorovaikutuksellisuutta erityisesti nuorten parissa tunnistetaan kaikissa toimituksissa. Verkkolehti ja sosiaalinen media nähdään ratkaisuna moniin tuleviin haasteisiin, kuten nuorten lehden lukemiseen ja kasvaviin postikuluihin. Pienemmissä liitoissa, jossa lehteä tehdään muiden töiden ohella, henkilöstöresurssit voivat muodostua kuitenkin jopa esteeksi monikanavaiselle julkaisemiselle. Liitoissa, joissa ay-lehden rinnalla on jo käytössä sähköistä viestintää, tulevaisuuden haasteet liittyvät lähinnä siihen, miten verkkojulkaiseminen ja sosiaalisen media saadaan liitettyä saumattomasti yhteen lehden teossa. Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että painetulla ammattiliittolehdellä on vahva asema liiton viestinnässä, mutta sen rooli ja tehtävät ovat muutoksessa suhteessa siihen, millä aikataululla ja volyymilla liitot ottavat käyttöön ja kehittävät sähköisen viestinnän kanavia lehden rinnalla. Valmiudet ja tietämys sähköisen viestinnän lisääntymiselle ovat olemassa.