Browsing by Author "Partanen, Konsta"

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 mullisti eurooppalaista turvallisuuskäsitystä pysyvästi ja päätti Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ajan. Suomen hakemusprosessi Natoon saavutti suurta valtakunnallista huomiota sekä laajan näkyvyyden mediassa, etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän uutisoinnin saralla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja pääministeri Sanna Mariniin sekä presidentti Sauli Niinistöön liitettiin Helsingin Sanomissa Suomen Nato-hakemusprosessin aikana ja minkälaisia eroja näissä diskursseissa on. Tutkimukseni relevanttiutta tukee aiheen runsas medianäkyvyys, Nato-jäsenyyden merkittävä vaikutus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä poliittisen keskustelun ja todellisuuden kiistaton yhteys median tarjoamaan julkisuuden areenaan. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssintutkimus sekä M.A.K (Michael Alexander Kirkwood) Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kieliteoria, jonka avulla pyrin havainnollistamaan kielellä luotua todellisuutta ja merkityksiä. Kriittisen diskurssitutkimuksen kautta keskityn kielenkäytön ympärillä olevan kontekstin, jossa kielenkäyttö tapahtuu. Aineistonani käytän 116:ta hs.fi -sivuston hakukoneella kerättyä artikkelia aikavälillä helmikuu 2022 – huhtikuu 2023, mikä tarkoitti joka kuukaudelta kummankin toimijan kohdalla 4–5 tutkimusaiheeseen liittyvää artikkelia, Aineisto kerättiin käyttäen sanoja presidentti, pääministeri, Niinistö, Marin sekä NATO taivutusmuotoineen. Analyysini kautta käy ilmi, että presidentti Niinistöön sekä pääministeri Mariniin liitetään aineistossani neljä samaa diskurssia: ulkomaa-, askelmerkki-, valta- sekä Ruotsi-diskurssi. Näiden lisäksi presidentti Niinistön kohdalla aineistossa nousee esiin viides diskurssi: puolustusdiskurssi. Näissä Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen aikana muodostuneissa mediadiskursseissa presidentti Niinistö esitetään niin sanavalinnoissa kuin esiintymisten frekvenssien suhteen näkyvämpänä tekijänä, kun taas Marin jää sivuosaan.