Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Partanen, Minna"

Sort by: Order: Results:

  • Partanen, Minna (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suunterveys on huomioitu kansallisissa imetyssuosituksissa eri puolella maailmaa ja kuinka imetys on huomioitu lapsen suunterveyteen liittyvissä suosituksissa. Guidelines International Network (GIN) -tietokannasta haettiin artikkelit hakusanalla ”caries” ja tämän jälkeen näistä hakutuloksista käytiin läpi, onko artikkeleissa mainittu jotakin imetyksestä. Toinen haku tehtiin käyttäen hakusanaa ”child nutrition”. Näistä hakutuloksista käytiin läpi, onko niissä mainittu jotakin suunterveydestä (hakusanat: caries, occlusion, oral, dental). Dynamed Plus -tietokannasta etsittiin ja käytiin läpi vastaavasti tulokset hakusanoilla ”breastfeeding” ja ”caries”. Tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Haun tuloksista mukaan otettiin vain englannin- ja suomenkieliset artikkelit, joihin on lukuoikeudet Helsingin yliopiston kautta. Tutkimukseen soveltuvia artikkeleita oli GIN-tietokannassa kariekseen liittyen 12 kappaletta. Näistä vain neljässä mainittiin imetys. Lasten ravitsemusta käsitteleviä tutkimukseen soveltuvia artikkeleita oli 40, joista kuudessa mainittiin suunterveys. Dynamed Plus -tietokannasta löytyvistä karieksen hallinta -suosituksista (51 kappaletta) Suomen Käypä Hoito -suosituksen lisäksi imetykseen oli otettu kantaa kymmenessä suosituksessa. Imetyssuosituksia, joissa on käsitelty suunterveyttä, löytyi kahdeksan. Yhteensä tietokannassa oli 79 suositusta liittyen imetykseen. Suosituksissa mainittiin imetyksen vähentävän lapsen riskiä kariekseen ja purentavirheisiin. Kuitenkin, jos imetys jatkuu pitkään lapsentahtisesti tai jos lasta ruokitaan yöaikaan, todettiin imetyksellä olevan negatiivinen vaikutus suunterveyteen. Lapsen ruokavaliolla todettiin olevan suuri merkitys karieksen hallinnassa. Lisäksi estämällä mutans streptokokkien kolonisoituminen lapsen suuhun varhaislapsuudessa voidaan vaikuttaa positiivisesti myös lapsen myöhempään suunterveyteen. Imetystä ja lapsen ravitsemusta koskeviin suosituksiin tulisi jatkossa kattavammin sisällyttää suunterveyteen liittyvää tietoutta.