Browsing by Author "Partanen, Sanni"

Tutkielman aiheena on legaliteettiperiaatteen merkitys lainsäätämisessä ja laintulkinnassa laittoman maahantulon järjestämisen ja sen törkeän tekomuodon tunnusmerkistössä. Aiheen kannalta olennaista on Euroopan unionin (EU) rikosoikeudellinen ulottuvuus, sillä rikostunnusmerkistöön vaikuttavat EU-oikeudelliset velvoitteet. EU:n rikosoikeudellisen ulottuvuuden kehittyminen nostaa esille kysymyksen rikosoikeuden yksilön oikeuksia suojelevan legaliteettiperiaatteen toimivuudesta uudessa kontekstissa. Arvioitaessa legaliteettiperiaatteen merkitystä kansallisesti täytäntöönpantujen, mutta eurooppalaista alkuperää olevien velvoitteiden osalta tulee ymmärtää unionin rikosoikeudellisen ulottuvuuden peruselementit kuten oikeudellisten instrumenttien luonne, ulottuvuuden kehittyminen ja asemoituminen osana laajempaa EU-oikeusjärjestystä. Laittomasta maahantulosta säätämisen unionitasolla voi osittain ymmärtää ongelmalliseksi toimivaltakysymysten ja näin myös legaliteettiperiaatteen näkökulmasta. Unionin lainsäätäjän omaksuma lainsäädäntötekniikka on vaikeuttanut laitonta maahantuloa sääntelevien instrumenttien soveltamisalan täsmällistä hahmottamista. Toimivaltakysymyksiä alemmalla tasolla legaliteettiperiaatteen osanormien käsitteellistäminen ja vaikutus ovat monimutkaistuneet. Oikeudellinen ketju on laajentunut sisältämään useampia toimijoita, joka vaikuttaa sekä oikeuslähdeopillisiin, metodisiin että koherenssin rakentumiseen liittyviin seikkoihin. Näiden elementtien muutokset vaikuttavat väistämättä myös legaliteettiperiaatteen toimivuuteen. Kansallisesti täytäntöönpantujen eurooppaoikeudellisten instrumenttien yhteydessä legaliteettiperiaate ei enää täysin ongelmitta pysty täyttämään tehtäväänsä kansallisen lain sanamuodon nojalla ennakoitavuutta rakentavana elementtinä, vaan eurooppalaisen oikeusjärjestyksen kehittyminen aiheuttaa yllätysmomentin kansallisen lainsoveltajan toimintaan. Analyysiosiossa tarkastellaan kansallisen lainsoveltajan omaksumia oikeuslähdeopillisia ja tulkintametodisia linjanvetoja laittoman maahantulon järjestämisen rikostunnusmerkistön soveltamiskäytännössä ilmaisujen kauttakulku ja maahantuloon vaadittavan viisumin soveltamisalan tarkentamisessa. Toiseksi tarkastellaan poikkeusperusteen hyväksyttävistä syistä tehdystä teosta soveltamisalaa sekä analysoidaan poikkeusperusteen merkitystä eurooppalaisten instrumenttien valossa. Analyysiosissa vastataan myös kysymykseen, onko laittomassa maassa oleskelussa avustaminen ja sen yritys tällä hetkellä kriminalisoitu. Lopuksi tarkastellaan laittoman maahantulon järjestämisen törkeän tekomuodon 2 kohdan mukaista kvalifiointiperustetta teon tekemisestä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa legaliteettiperiaatteen näkökulmasta. Analyysiosiossa ilmenee, että vaikka legaliteettiperiaatteen toteumista perustavat elementit ovat ymmärrettävissä eurooppalaisen oikeusjärjestyksen koherenssia rakentaviksi, on kansallisella lainsäätäjällä ja lainsoveltajalla aineellisen rikosoikeuden kyseessä ollessa vaikea hahmottaa muutoksen merkitystä omassa toiminnassaan.