Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Partanen, Tommi"

Sort by: Order: Results:

  • Partanen, Tommi (2012)
    Environmental issues have become an important part of today’s business. Some companies have made the decision to strive towards environmental friendliness of operation; others have decided to take a more reactive approach. Even though environmental issues have gotten much attention lately, the portion of green products out of total production is still very small. The purpose of this study is to find out using a single company case study if environmentalism adds value in the print business. From managerial perspective, the aim of the study is also to find out if the possible added value of environmentalism could be further enhanced. The main questions are: What are customers’ main selection criteria for making purchasing decisions? In what respect are customers’ purchasing decisions based on environmental values? Do customers feel that there is added value in environmentally friendly processes and materials? Data for the study is collected from thematic customer interviews, a newsletter survey and a literature review of previous research. Companies in the study include multinational, national and local ones. The study will use a mixed method approach with qualitative data from the interviews and quantitative data from the survey. By gathering data from two different sources with mainly qualitative and theory driven method of analysis, the reliability of the results is greater. Based on the results, environmental and sustainability issues are important issues for some customer companies in printing business, but not everyone wants to pay extra for environmental friendliness. Interestingly, there is clear evidence that also smaller companies are acknowledging the importance of environmental friendliness, so it is not only for large export-orineted companies. Some companies can be identified as proactively pursuing competitive advantages from sustainability and environmental friendliness. The results of the study are used to further develop the case company’s environmental marketing, for example by developing environmental management.
  • Partanen, Tommi (2013)
    Tutkielmassa analysoidaan vuonna 2011 tapahtuneen Norjan terrori-iskun tekijän, Anders Behring Breivikin, kirjoittamaa manifestia. Tutkielmassa tuotetaan yksi sosiaalipsykologinen tulkinta terrori-iskun tekijän ajatusmaailman konstruktiota kuvaavasta aineistosta ja sen kautta rakennettavissa olevista iskun tekijän identiteeteistä. Norjan terrori-isku asetetaan tutkielmassa yhteiskunnallisen joukkoliikehdinnän ja erityisesti ääriliikkeiden sosiaalipsykologian viitekehykseen. Aineistoa tarkastellaan sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Aineistoa lähestytään sekä sosiaalisen identiteetin että sosiaalisen konstruktionismin kautta määrittyvän henkilökohtaisen identiteetin perspektiiveistä. Tutkielmassa rakennetaan analyyttinen konstruktio Breivikin perusteluista terrori-iskulle viisivaiheisen sosiaalisen identiteetin mallin kontekstissa sekä Breivikille aineistosta määriteltävissä olevista identiteeteistä. Tutkimusmenetelmä on diskurssianalyyttinen pohjautuen kriittiseen- ja retoriseen diskurssianalyysiin sekä sisällönanalyysiin. Ensimmäisessä analyysissä konstruoidaan aineiston kautta Breivikin perusteluita iskulle viisivaiheisen sosiaalisen identiteetin mallin viitekehyksessä. Tulosten mukaan Breivik konstruoi aineistossa (1) sisäryhmäksi länsieurooppalaiset, jotka jakautuvat kahteen alaryhmään eli Breivikin itsensä edustamiin kulttuurikonservatiiveihin sekä valtaa pitäviin kulttuurimarxilaisiin, (2) ulkoryhmäksi muslimit, (3) ulkoryhmän muodostamaksi uhaksi eurooppalaisen sivilisaation häviämisen ja muslimien väkivaltaisuuden, (4) sisäryhmän hyvyydeksi vapaan ja demokraattisen kristillisyyteen pohjautuvan Euroopan sekä (5) oikeutuksen viholliseksi koettuun tahoon kohdistuvalle väkivallalle, joka pohjautuu näkemykseen siitä, että vihollisten tuhoaminen on ainoa vaihtoehto. Tuhottava vihollinen on Breivikin omaan sisäryhmään kuuluva alaryhmä, kulttuurimarxilaiset. Toisessa analyysissä tarkastellaan millaisia identiteettejä Breivikille on konstruoitavissa aineistosta. Tulosten mukaan Breivikille rakentuu (1) ideologisesti vahvan vapaustaistelijan/ fundamentalistisen terroristin identiteetit, (2) tavallisen keskiluokkaisen miehen identiteetti, (3) intellektuellin/pseudointellektuellin identiteetit sekä (4) suuruudenhullun salaliittoteoreetikon identiteetti. Loppuluvussa tarkastellaan ensimmäisen analyysin tuloksia sosiaaliseen identiteettiin liittyvien teorioiden kautta sekä pohditaan viisivaiheisen sosiaalisen identiteetin mallin toimivuutta. Breivikin argumentointia arvioidaan myös suhteessa radikalisoitumista käsittelevään tutkimukseen. Lopuksi tarkastellaan Breivikille rakentuneita identiteettejä terrorismitutkimuksen ja terrorismin ennalta ehkäisemisen viitekehyksessä sekä pohditaan mahdollisuuksia tutkielman tulosten konkreettiseen hyödyntämiseen.