Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Parviainen, Laura"

Sort by: Order: Results:

  • Parviainen, Laura (2019)
    Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän on koko 2000-luvun katsottu olevan monesta syystä uudistuksen tarpeessa. Järjestelmän perusteellinen kokonaisuudistus on koettu välttämättömäksi, koska tähän asti jakautuminen usealle rahoittaja-, järjestäjä- ja tuottajataholle on hankaloittanut palveluiden toimivan kokonaisuuden kehittämistä. Lisäksi yhtenä suurimmista ongelmista on pidetty terveydenhuollon rakenteellista eriarvoisuutta, kun sosioekonominen asema ja asuinpaikka ovat vaikuttaneet voimakkaasti siihen, miten nopeasti hoitoon on päässyt. Erityisesti julkisen perusterveydenhuollon huono saatavuus ja tulevien vuosikymmenten taloudellisten haasteiden ennakointi olivat perusteena Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) valmistelemalle sote-uudistukselle. Hallituskauden loppumetreillä kariutunut uudistus olisi toteutuessaan muuttanut merkittävästi tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut on tähän asti järjestetty Suomessa. Sen lisäksi, että palvelujen järjestämisvastuu olisi siirretty nykyisiltä kunnilta uusille maakunnille, myös julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottajarakenne olisi kokenut muutoksen. Suunnitellun valinnanvapausmallin mukaisesti julkisin varoin rahoitettu perusterveydenhuolto olisi avautunut kilpailulle siten, että palvelun käyttäjä olisi saanut itse valita, käyttääkö julkisesti vai yksityisesti tuotettuja palveluita. Hallituksen esityksen mukaan valinnanvapauden avulla oli tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua sekä koko järjestelmän asiakaslähtöisyyttä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin sitä, kuinka perustason valinnanvapautta puollettiin ja vastustettiin sote-uudistuksen valmistelussa käydyssä poliittisessa puheessa. Tarkastellut diskurssit kuvaavat valinnanvapauden vaikutuksia hallituksen ja opposition näkökulmista. Hallituksen mukaan valinnanvapauden myötä muodostunut kilpailu terveyspalveluiden asiakkaista olisi ratkaissut järjestelmässä pitkään vallinneita ongelmia. Opposition mukaan kilpailu ja markkinalogiikka olisivat pikemminkin syventäneet järjestelmän vikoja ja heikentäneet palvelujärjestelmän toimivuutta entisestään. Tutkielma osoittaa, että valinnanvapaudesta käydyssä poliittisessa kiistassa ei ollut kyse erilaisista näkemyksistä palveluiden käyttäjän roolista vaan terveydenhuollon markkinoiden toiminnan käsittämisestä ja siitä, miten julkisrahoitteisten terveydenhuollon markkinoiden synnyttämisen katsottiin olevan mahdollista Suomessa. Diskurssien tarkastelu ja etenkin hallituksen perustelut valinnanvapauden puolesta osoittavat myös sen, että yhdenvertaisuus tunnustetaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä merkittäväksi arvoksi ja eriarvoisuus yhdeksi suurimmista ongelmista terveydenhuoltojärjestelmän nykyisessä toiminnassa.
  • Parviainen, Laura (2019)
    Tämän lisensiaatin tutkielman tarkoituksena on perehtyä aiempaan kirjallisuuteen nautojen hengitystiesairauskompleksin, siihen liittyvien taudinaiheuttajien sekä naudan akuutin vaiheen proteiinien osalta. Tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää naudan respiratory syncytial viruksen, naudan parainfluenssa-3-viruksen ja Mycoplasma bovis -bakteerin serokonversioiden ja akuutin vaiheen proteiinien muutoksia sekä näiden välisiä yhteyksiä vasikoilla vasikkakasvattamossa. Nautojen hengitystiesairauskompleksi on maailmanlaajuisesti merkittävä nautojen sairaus. Se aiheuttaa taloudellisia tappioita naudanlihan kasvatuksessa heikentämällä tuotosta sekä lisäämällä kustannuksia. Lisäksi se heikentää eläinten hyvinvointia. Kyseessä on monisyinen tautikompleksi, jonka esiintymiseen vaikuttavat yksilöön, ympäristöön ja taudinaiheuttajaan liittyvät tekijät sekä näiden yhteisvaikutukset. Virus- ja mykoplasmatartunnat toimivat usein altistavana tekijänä toissijaisille bakteeritulehduksille. Vasikoiden hengitystietulehdukset ovat merkittävä ongelma vasikkakasvattamoissa myös Suomessa. Akuutin vaiheen proteiinit ovat joukko maksassa tuotettavia proteiineja, joiden pitoisuus muuttuu tulehduksellisissa tiloissa. Naudalla tutkituimpia akuutin vaiheen proteiineja ovat fibrinogeeni, seerumin amyloidi A (SAA) ja haptoglobiini. Akuutin vaiheen proteiineja voidaan hyödyntää arvioitaessa tulehdusvastetta hengitystietulehduksen aikana. Kenttäkoe suoritettiin vasikkakasvattamossa, jossa 80 vasikan kertatäyttöinen osasto jaettiin yhteen 40 vasikan ja neljään 10 vasikan ryhmään. Koe suoritettiin kahdessa osastossa kolme kertaa ja yhteensä 480 vasikkaa tutkittiin. Vasikat tutkittiin ja niistä otettiin verinäytteet kolmen viikon välein ja ensimmäinen näyte otetiin kasvattamoon saapumispäivänä. Verinäytteitä otettiin yhteensä 1440 kappaletta ja niistä tutkittiin akuutin vaiheen proteiinit (haptoglobiini, SAA), immunoglobuliinit (IgG), albumiini, virusvasta-aineet naudan koronaviruksen, RS-viruksen ja parainfluenssa-3 viruksen osalta sekä vasta-aineet Mycoplasma bovis -bakteerin osalta. RS-virus, parainfluenssa-3-virus ja koronavirus serokonversiota oli 132, 75 ja 104 vasikalla. M. bovis serokonversiota oli kahdeksalla vasikalla. M. bovis serokonvertoneilla vasikoilla oli korkeammat SAA:n ja haptoglobiinin pitoisuudet ja RS-virus serokonvertoneilla vasikoilla korkeammat SAA:n pitoisuudet verrattuna vasikoihin, joilla ei ollut serokonversiota. Parainfluenssa-3-virus serokonvertoneilla vasikoilla oli korkeammat albumiinin pitoisuudet ja RS-virus serokonvertoneilla alhaisemmat albumiinin pitoisuudet kuin vasikoilla, joilla ei ollut serokonversiota. RS-virus serokonvertoneilla vasikoilla oli alhaisemmat globuliinien pitoisuudet kasvattamoon tullessa kuin vasikoilla, joilla ei ollut RS-virus serokonversiota. Akuutin vaiheen proteiinien pitoisuuden ja virus- ja M. bovis serokonversioiden välillä näytti olevan yhteys. Akuutin vaiheen proteiinien pitoisuuksiin vaikuttavat monet tekijät ja siten tulkinta voi olla haastavaa. Yhdistettynä kliiniseen kuvaan ja taudinaiheuttajiin voidaan akuutin vaiheen proteiineja hyödyntää tutkittaessa hengitystiesairauskompleksiin liittyviä tekijöitä.