Browsing by Author "Pasanen, Asta"

Espanja on demokratiaan siirtymisestään saakka ollut poliittisesti hyvin jakautunut yhteiskunta, ja heinäkuussa 2015 voimaan tuli vallassa olleen oikeistopuolueen läpi viemä, hyvin poleeminen laki ley de seguridad ciudanana. Opposition lisäksi suuri osa kansasta vastusti demokratian vastaisena ja moderneja ihmisoikeuksia polkevana pidettyä lakia, kun taas oikeiston mukaan tarkoituksena oli parantaa kansalaisten turvallisuutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin espanjalaiset sanomalehdet esittävät lakiin liittyvät sosiaaliset toimijat. Koska poliittinen jakautuminen näkyy perinteisesti myös maan lehdistössä, tarkastellaan yhtenä tärkeänä osa-alueena sitä, miten eri lehtien representaatiot toimijoista eroavat toisistaan. Tämän kautta päästään selville myös siitä, missä määrin uutisointi on objektiivista. Tutkimuksessa on haluttu keskittyä tekstilajeista nimenomaan uutisiin, eikä vaikkapa erilaisia kantoja näkyvämmin ilmaiseviin kolumneihin, sillä koska uutiset ainakin näennäisesti pyrkivät objektiiviseen tiedonvälitykseen, niihin uskotaan usein lähes varauksetta. Näin niiden vaikutus kansaan on hyvin merkittävä – heidän on vaikeampi tiedostaa mahdollisia vaikutusyrityksiä – ja se antaa entistä suuremman syyn tutkia, missä määrin objektiivisuus toteutuu uutisoinnissa. Tutkimuskysymyksiä lähestytään kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta, keskittyen siihen, millä tavoin uutisointi tuottaa yhteiskunnallista todellisuutta ja samalla uusintaa sitä. Teoriataustana käytetään Theo Van Leeuwenin ja Montserrat Ribasin sosiaalisten toimijoiden representaation teorioita. Aineistoläheiksi on valittu maanlaajuiset lehdet Diagonal, El País, El Mundo ja La Razón joiden on nähdään edustavan Espanjan poliittisia suuntauksia mahdollisimman monipuolisesti. Aineisto koostuu kahdestatoista ley de seguridad ciudadanaa käsittelevästä uutisesta jotka ilmestyivät 19.-30.11.2013 lehtien Internet-versioissa. Lehtien poliittiset kannat näkyvät uutisoinnissa selvästi, kuten jo alkuhypoteesissa ounasteltiin. Oikeistomieliset lehdet La Razón ja El Mundo esittävät hallituksen ja poliisivoimat positiivisessa valossa ja lakia vastustavat mielenosoittajat negatiivisesti. Poliittisessa kentässa vasemmalle sijoittuvat Diagonal ja El País tekevät vahvan representaation oppositiosta, mielenosoittajista ja yhteiskunnallisista liikkeistä, antaen vähemmän painoarvoa hallitukselle. Ne nostavat lisäksi esiin kysymyksen siitä, miten laki mahdollistaa hallituspuolueelle tilaisuuden hyväksikäyttää valta-asemaansa, kun taas oikeistomieliset lehdet vaikenevat aiheesta. Tutkimus osoittaa, että vaikka uutisointi pyrkii näyttämään objektiiviselta, poliittiset vaikuttimet ohjaavat sitä. Tulos painottaa kriittisen ajattelun tarvetta, ja se tarve on globaali, koska nykytilanteessa Internet ja sosiaalinen media tuovat ulottuvillemme valtavan määrän informaatiota, josta meidän tulee osata suodattaa se, mitä pidämme uskottavana. Näennäisen neutraaliuden kätkemät ideologiat on helppo omaksua huomaamatta, ja siksi niiden paljastaminen on tarpeellista.