Browsing by Author "Pasanen, Niko"

Tutkielmani vertailee kahden eri ikäryhmän – yli 50-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden teinien – kommunikaatiokäyttäytymistä ja erityisesti hymiöiden käyttöä chat-huoneympäristössä. Päähuomioni keskittyy siihen, miten ja kuinka usein hymiöitä käytetään itsenäisinä kommunikaatiovälineinä yleisesti, ja toisaalta siihen, miten näiden kahden eri ikäryhmän kommunikoiminen eroaa toisistaan. Teknologinen kehitys ja sen mukanaan tuomat erilaiset toinen toistaan kehittyneemmät sosiaaliset mediapalvelut luovat keskustelijoille kasvavia paineita kommunikoida yhä nopeammin ja tehokkaammin: esimerkiksi Twitter tarjoaa käyttäjilleen vain 140 merkkiä ajatustensa ja kokemustensa jakamiseen. Näin ollen erilaisista lyhenteistä ja erityisesti juuri hymiöistä on tullut lähivuosina huomattavasti aiempaa tarpeellisempia kommunikaatiovälineitä, eikä niiden käyttöä tai ylipäätään tietokonevälitteistä viestintää ole yksinkertaisesti tutkittu tarpeeksi. Tutkimukseni teoriapohjana toimii sekä vanhempi tietokonevälitteisen viestinnän ominaispiirteitä käsittelevä ja toisaalta hymiöiden käyttöön liittyvä tutkimus (erityisesti Wolf, 2000; Lo, 2008; Herring, 1999; Dresner & Herring, 2010 ja Park, 2007), mutta toisaalta oma tutkimukseni keskittyy hyvin erilaisiin yksityiskohtiin, ja pohjautuu näin ollen pääasiassa kommunikaatioteoriaan ja erityisesti vuoronvaihtelun periaatteisiin (Oreström, 1983; Yngve, 1970; Tottie, 1991; Argyle, 1988). On kuitenkin tärkeää huomioida, että kyseinen teoriapohja liittyy pääsääntöisesti puhuttuun kieleen, joten olen muokannut vuoronvaihtelun kategorisointia paremmin omiin tarkoitukseeni ja chat-huoneympäristöön sopivammaksi. Olen kerännyt materiaalini kahtena eri ajankohtana syksyllä 2012 ja syksyllä 2015 icq.com -sivuston tarjoamien chat-huoneiden kautta. Vuoden 2012 pilottitutkimus sisälsi 1334 lausumaa teinien huoneesta ja 1266 50+ -huoneesta, ja vuoden 2015 laajempi tutkimus vastaavasti 1845 ja 2217. Analyysini osoittaa, että valittujen ikäluokkien kommunikaatiokäyttäytymisessä on huomattavia eroja, sekä yleisellä tasolla, että kolmen vuoden ajanjakson aikana. Ensinnäkin nuoret käyttävät huomattavasti enemmän hymiöitä itsenäisinä kommunikaatiovälineinä, kun taas vanhemmat eivät käytä niitä juuri ollenkaan itsenäisesti, vain ainoastaan lauseiden yhteydessä. Toisaalta vanhemmat keskustelijat käyttävät lähestulkoon pelkästään perinteistä :)-hymynaamaa, ja nuoret vastaavasti varioivat käyttöään huomattavasti enemmän. Toisaalta eri ikäluokkien kommunikaatiokäyttäytymisessä on havaittavissa mielenkiintoisia trendejä: nuorten hymiöiden käyttö on kolmen vuoden aikana vähentynyt, ja vanhempien vastaavasti lisääntynyt huomattavasti. Voidaankin olettaa, että Dresner & Herringin (2010) näkemys siitä, että hymiöt ovat evolutiivisia, pitää todella paikkansa: nuorten hymiöiden käyttö vaikuttaa pääasiassa olevan kytköksissä trendeihin. Uudenlaiset, innovatiivisemmat tavat viestiä syrjäyttävät hyvinkin nopeasti vanhemmat, ja näin ollen perinteiset hymiöt ja ylipäätään chat-huoneistot jäävät vähitellen syrjään, kun nuoret siirtyvät käyttämään uusia sosiaalisen median palveluita ja emojeja, joita voidaan pitää hymiöiden uutena, kehittyneempänä muotona, joka tarjoaa mahdollisuuden laajempaan ja värikkäämpään viestintään. Ajankohtaisen tutkimuksen tuottamisen vaikeutena on teknologian ja esimerkiksi Internetin nopea kehitys ja leviäminen 2000-luvulla: tutkijoiden on yksinkertaisesti vaikea pysyä menossa mukana. Oman tutkimukseni päällimmäinen tarkoitus on ensinnäkin tuoda esille entistä laajemmin hymiöiden käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja niiden käyttötarkoituksia, ja toisaalta osoittaa, miten suuria eroja eri ikäluokkien kommunikaatiokäyttäytymisessä on. Lisäksi haluan ennen kaikkea luoda pohjaa myöhemmälle, laajemmalle tutkimukselle.