Browsing by Author "Pasanen, Riikka Elina"

Tutkielma tarkastelee kasvomaskikeskustelua Helsingin Sanomissa julkaistuissa mielipidekirjoituksissa vuonna 2020. Sen tavoitteena on selvittää, miten kansalaiset argumentoivat kasvomaskien ja niihin liittyvien politiikkatoimivaihtoehtojen puolesta ja niitä vastaan. Covid-19-pandemia on ajankohtainen ja tärkeä tutkimuskohde. Suun ja nenän alueen peittävät henkilökohtaiset suojaimet eli maskit ovat pandemian keskeisiä symboleja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kehittämä julkisen oikeuttamisen teoria ja siihen kuuluvat seitsemän oikeuttamisen maailmaa. Tutkimuksen aineisto koostuu 66 mielipidekirjoituksesta, joita on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa on selvitetty, mitä oikeuttamisen maailmoja ja argumentteja kansalaiset käyttävät esittäessään kannatusta ja kritiikkiä kasvomaskin käyttöä kohtaan sekä sitä, miten kirjoittajat tuovat esille Suomen maskisuosituksen ja mahdollisen maskipakon etuja ja haasteita oikeuttamisen maailmojen valossa. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset ovat olleet pääosin maskien käytön kannalla jo ennen virallista maskisuositusta. Helsingin Sanomiin kirjoittaville mielipidekirjoitus on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanava, jonka kautta kirjoittajat yrittävät vaikuttaa päättäjiin. Päättäjille viestivät lehdessä aktiivisesti niin asiantuntijat, edustajat kuin yksilötkin. Analyysin perusteella asiantuntijat kirjoittivat aktiivisemmin kasvomaskeista päättäjille kuin yksityishenkilöt. Kansalaisille osoitetut kirjoitukset tulivat useimmiten toisilta kansalaisilta. Asiantuntijoiden ja yksityishenkilöiden repertuaareissa ovat osin eri oikeutusmaailmat. Aineiston perusteella moni kirjoittaja on kokenut elokuun puolessa välissä voimaan tulleen virallisen maskisuosituksen riittämättömäksi. Solidaarisuuden puutteen tai maskittomien itsekkyyden narratiivi johtaa kansalaisuuden maailman perusteluihin nojaavat kirjoittajat kritisoimaan suosituksia ja kannattamaan kansalaiset tasa-arvoistavaa maskipakkoa. Viranomaisten ristiriitainen viestintä ja muuttuvat linjaukset kasvomaskeista ovat luoneet poikkeustilanteessa otollisen areenan kansalaiskeskustelulle, johon myös asiantuntijat osallistuvat. Tämä poliittisen sosiologian alalle sijoittuva tapaustutkimus on siis myös demokratian toteutumisen tutkimusta ja maskin käyttöön liittyneiden politiikkatoimien vaikutusten arviointia. Kasvomaskeja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu toistaiseksi hyvin vähän Suomessa ja maailmalla. Tämä tutkimus valottaa toistaiseksi erittäin vähän tutkittua aihetta ja lisää tietoa Covid-19-pandemian yhteiskunnallisista vaikutuksista tarjoten kiinnostavia lähtökohtia jatkotutkimukselle.