Browsing by Author "Pasanen, Tarja"

Tutkielman tavoitteena on selvittää myönnytysrakenteeksi kutsutun tekstin retorisen rakenteen käyttöä ja variaatiota aikuisten S2-oppijoiden mielipidekirjoituksissa. Aineisto koostuu 580:sta lyhyestä mielipidekirjoituksesta, jotka on kerätty Testipisteen teettämistä kielitaidon alkutesteistä aikuisille maahanmuuttajille vuosina 2012–2015. Tutkielman teoriataustana on tekstin moniäänisyyden teoria, kuten dialoginen laajentaminen, myönnyttely ja konsessiivisuus. Näkökulmana on myös S2-kirjoittamisen tutkimus ja vuorovaikutuslingvistiikka. Tutkielman metodina on keskusteluntutkimuksen myönnyttelyrakenteen teoria, jota sovelletaan tekstintutkimukseen. Tutkielmassa esitellään eräs aineistossa esiintyvä myönnytysrakenne, joka koostuu kolmesta eri tekstinosasta, jotka ovat mielipide (A), vastaväite (B) ja mutta-lisäys (A+). Mielipide esittää kirjoittajan oman näkökannan. Vastaväite on retorinen tukiväite, jonka avulla tekstiin konstruoidaan vastakkainen näkökulma eli toinen ääni. Vastaväitteessä myönnetään vastakkaisen näkökulman olemassaolo tai mahdollisuus. Mutta-lisäys alkaa yleensä mutta-konjunktiolla. Siinä kumotaan edellä esitetty vastaväite osin tai kokonaan ja annetaan tilalle mielipiteessä esitetty oma näkemys uudestaan. Myönnytysrakenteen ensimmäinen osa (A) voidaan myös jättää pois. Muuten rakenteen osat esiintyvät konstruktiossa aina samassa järjestyksessä. Tutkielmassa selvitetään myönnytysrakenteen keskellä sijaitsevan osan, eli vastaväitteen, kielellisiä ilmaisutapoja. Yleisimmin S2-oppijat eksplikoivat retorisen vastaväitteen käyttämällä modaalisia ilmauksia, joihin sisältyy ehdollisuuden, varmuuden, todennäköisyyden ja mahdollisuuden evaluointia. Vastaväite ilmaistaan myös toteavilla, olla-verbin ympärille rakentuvilla kopulalauseilla, myöntävillä partikkeleilla, yleistävillä yksikön toisen persoonan muodoilla, eli nk. sinä-passiivilla tai positiivisella evaluoinnilla. Vastaväitteissä esiintyy myös kieltomuotoja, mentaali- ja puheaktiverbejä sekä etäisyyttä ilmaisevia ajan ja paikan adverbeja. Taitotasojen vertailu osoittaa, että A2.1-tasolla myönnytysrakenne on harvinainen ja vastaväitteen ilmaisukeinoista kopulalause on yleisin. A2.2-tason yleisimmät vastaväitteen kielelliset ilmaisukeinot ovat modaaliset ilmaukset sekä yleistävät yksikön toisen persoonan muodot, joilla on vastaväitteessä myös eläytymisfunktio. B-tasolla käytetyimpiä ilmaisukeinoja vastaväitteissä ovat modaaliset ilmaukset, joista konditionaali on käytetyin. Sitä esiintyy lähes pelkästään B-tason vastaväitteissä. B-tason teksteissä käytetään seuraavaksi eniten kopulalausetta ja myöntäviä partikkeleita. Myös mentaali- ja puheaktiverbien käyttö lisääntyy B-tasolla. Tutkimukseni valottaa aikuisten maahanmuuttajien dialogisuuden hallintaa tekstissä yhdenlaisen myönnytysrakenteen avulla. Tutkimuksesta selviää, että myönnytysrakenteen käyttö lisääntyy taitavimpien kielenkäyttäjien teksteissä. Kaikista mielipideteksteistä myönnytysrakennetta ilmenee 12 %:ssa teksteistä. Myönnytysrakenne ilmentää dialogista laajentamista, sillä se tuo tekstiin toisen äänen, mutta toisaalta se ohjailee lukijaa päätymään kirjoittajan esittämään päätelmään.