Browsing by Author "Pelevina, Nuppu"

Siirtolaisuus mielletään usein pysyväksi asettumiseksi vieraaseen maahan. Nykyajan maastamuutto on kuitenkin usein väliaikaista. Muuttoa ohjaavat maailmantaloudelliset ja poliittiset seikat ja mahdollisuus parempaan elintasoon, mutta myös seikkailunhalu ja sattuma. Kultaisen Lännen ohella kiinnostava suunta on mahdollisuuksien ja haasteiden Itä: Kauko-Itä, Lähi-Itä ja suomalaisille tutuin itänaapuri. Tässä pro gradussa tutkitaan ulkosuomalaisten blogeja ei-läntisissä maissa ja niissä rakentuvia identifikaatioita ja asiantuntijuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkosuomalaisblogien kirjoittajille muotoutuvia rooleja, suhdetta lukijan ja kirjoittajan välillä ja paikallisen representaatioita oman ulkomaalaisuuden ja ulkopuolisuuden pohjalta. Kansallisen identiteetin rinnalla ja siihen limittyen vieraassa maassa tarjoutuu useita muita osin väliaikaisia identifikaatioita, jotka tyypillisesti lakkaavat olemasta tai muuttuvat kotimaahan palatessa. Monelle kaukaisemmassa kohdemaassa olevalle suomalaiselle keskeinen identifikaatio on länsimainen. Ulkosuomalaisten blogeissa konstruoidaan omaan kokemukseen ja ensikäden tietoon pohjautuvaa asiantuntijuutta sekä suhteessa lukijoihin että paikallisiin, niihin, joista tiedetään. Tutkimusaineisto koostuu 76 ulkosuomalaisblogista, jotka sijoittuvat Kiinaan, Japaniin, Saudi Arabiaan, Qatariin, Israeliin, Turkkiin ja Venäjälle. Blogit ajoittuvat vuosille 2004-2015. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Stuart Hallin foucault’lainen diskurssianalyysi, ja erityisesti Hallin kuvaama Me ja Muut -diskurssi, vallitseva etnosentrinen tapa representoida Lännen ja muun maailman välisiä suhteita. Länsimainen on usein arkipuheessa, poliittisissa diskursseissa ja jopa akateemisessa tutkimuksessa esiintyvä normaali, johon muita ei-länsimaisia verrataan. Tutkimuksessa on vertaileva ote. Kunkin kohdemaan kohdalla huomiota kiinnitetään yhteiskunnan, hallinnon, ihmisten ja sukupuoliroolien kuvaukseen ja stereotyyppeihin, sekä tarkastellaan miten representoidaan paikallisten suhtautumista suomalaiseen, suomalaisille tarjottuja länsimaisuuden identifikaatioita. Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin käsitteistöä hyödyntäen hahmotellaan ulkosuomalaisblogeille ominaisia lajityyppejä, eli blogityyppejä, ja diskurssityyppejä. Blogityyppi vaikuttaa keskeisesti siihen, mitä merkityksiä lukijat blogeille antavat, ja minkä diskurssien puhujaksi blogeissa asetutaan. Tutkittavat blogit on jaettu muodon, sisällön, kirjoittajan ulkomailla oleskelun statuksen ja blogin käyttötarkoituksen mukaan kahteen pääryhmään: matkakertomuksiin ja asiantuntijablogeihin sekä tarkempiin alatyyppeihin. Toiseutta konstruoivat diskurssit, ja toisaalta stereotypioita purkavat diskurssit otetaan käyttöön osin blogityypin pohjalta. Blogeille ominainen yhteisöllisyys näkyy tekstien moniäänisyytenä. Kommentit muotoutuvat osaksi blogien kokonaisuutta, ja niissä pääsee ääneen erilaisia näkökulmia, eri diskursseja. Kunkin kohdemaan representaatioihin vaikuttavat käytössä olevat diskurssijärjestykset, ne diskurssit, joissa kohdemaasta tyypillisesti puhutaan. Länsi viittaa kaikkialla kehittyneeseen, moderniin ja toimivaan yhteiskuntaan. Länteen liitetään ainakin implisiittisesti sukupuolten tasa-arvo ja yksilönvapaudet, erityisesti blogien kohdalla korostuva sananvapaus. Länteen liitetään useammassa kohdemaassa kristinusko. Tässä tutkimuksessa korostuu länsimaisuuden muotoutuminen etnisenä identifikaationa. Länsimaisuutta tuotetaan yhdessä muiden valkoisten ulkomaalaisten kanssa ja dialogissa paikallisen kanssa. Yhden Me ja muut -diskurssin sijaan hahmottuu kuitenkin useita tapoja puhua meistä ja muista. Eroa tehdään paikallisten lisäksi muihin ulkomaalaisiin, erityisesti turisteihin. Venäjän kohdalla diskurssijärjestys on huomattavasti vakiintuneempi ja moniulotteisempi kuin muiden kohdemaiden. Blogeissa on mahdollista syntyä kulttuurirajat ylittävää dialogia, mutta samalla niissä pidetään yllä hyvin vanhoja käsityksiä ja stereotyyppejä.