Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Pelkonen, Sirkku"

Sort by: Order: Results:

  • Pelkonen, Sirkku (2023)
    Tiedekunta: Teologinen tiedekunta Maisteriohjelma: Teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta Tekijä: Sirkku Pelkonen Työn nimi: Sairaalapapin työhyvinvointia tukevat tekijät Työn laji: Maisteritutkielma Kuukausi ja vuosi: 4/2023 Sivumäärä: 45 Avainsanat: työhyvinvointi, sairaalapappi Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto, Helda / E-thesis ethesis.helsinki.fi Muita tietoja: Ohjaaja: Henrietta Grönlund Tiivistelmä: Tutkimukseni tarkoitus oli tutkia haastattelujen avulla sairaalapapin työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen noustessa yhä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, minulla heräsi mielenkiito tutkia aihetta. Myös oma työni tulevaisuudessa pappina motivoi tutkimaan työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Tutkimuksen alussa käytin teoriapohjana Rauramon työhyvinvoinnin portaat-mallia, joka kuitenkin tutkimuksen edetessä jäi vähemmälle huomiolle. Merkityksellisemmäksi tutkimuskysymyksen kannalta muodostui haastattelujen kautta saadun tiedon hyödyntäminen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Teoriapohjana käytin aiempaa tutkimusta ja kirjallisuutta työhyvinvoinnista. Menetelmänä tutkimuksessani käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Seitsemän suomalaisissa kaupungeissa työskentelevää evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa toimivaa sairaalapappia osallistui haastatteluun. Analyysissä päädyin laadulliseen sisällönanalyysiin koska sen arvioin antavan paremmin vastauksia tutkimuskysymykseen. Laadullista sisällönanalyysiä perustelen sillä, että sairaalapappien haastattelut antoivat runsaasti informaatiota sairaalapapin työhyvinvoinnista, litteroitu materiaali toimi luokittelun ja teemoittelun jälkeen materiaalina, josta aiempaa tutkimusta peilaten, sain selville sairaalapapin työhyvinvoinnin keskeiset tekijät. Tuloksissani selvisi ja tarkentui sairaalapapin oma aktiivinen rooli oman työhyvinvointinsa säätelijänä. Työhyvinvoinnin luokittelin tutkimuksessani kuuteen osa-alueeseen : Organisaatio, Työyhteisö, Läheiset, Sairaalapappi töissä/vapaalla ja Hengellisyys. Tulosten valossa enin osa työhyvinvoinnista koostui sairaalapapin omasta aktiivisesta tekemisestä ns. itsensä huoltamisesta. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää keinojen löytämistä erityisesti tunnekuorman purkamiseksi itselle sopivammalla tavalla. Sairaalapapin työn kuormittavuuteen liittyvät raskaat kuolemaan ja sairauteen liittyvät tunnekuormat, saatiin tutkimustulosteni mukaan parhaiten purettua hengellisiin voimavaroihin turvautuen. Muita itsensä huoltamisen tapoja olivat työyhteisön ja läheisten tuki sekä moninaiset rentoutumisen keinot vapaa-ajalla. Hengellisyyden nouseminen merkittäväksi voimavaraksi työhyvinvoinnin suhteen, ilmeni siten, että esimerkiksi rukous ja hartaushetket olivat haastateltavilla sairaalapapeilla käytössä aina, sekä työssä että vapaa-ajalla. Hengellisyyttä myös hoidettiin säännöllisellä seurakunnan tai hengellisen yhteisön toimintaan osallistumisella.