Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Peltola, Jukka"

Sort by: Order: Results:

  • Peltola, Jukka (2017)
    Tarkastelen Pro gradu-tutkielmassani Englannissa vuosina 1571- 1581 julkaistuja sotataidon ja – teorian oppaita. Tarkastelen tutkielmassani yhteensä kuutta sotateoreettista julkaisua. Tutkin sitä, kuinka paljon tällaista kirjallisuutta ylipäätään kirjoitettiin Englannissa tuohon aikaan. Lisäksi pyrin selvittämään minkälaisia ratkaisuja oppaiden kirjoittajat antavat koskien Englannin sotalaitoksen kehittämiseen liittyen. Pyrin valottamaan myös sitä, millaisia ongelmia he näkivät omanaikansa Englannin sotalaitoksessa ja mistä he arvelivat niiden johtuvan. Oppaiden kirjoittajat tiedostivat kirjojensa lehdillä sen, että Englanti oli jäänyt pahasti jälkeen muista Euroopan maista sotilaallisessa kehityksessä. Tilanne oli korjattava pikaisesti, sillä muuten uhkana olisi Espanjan invaasio. Tutkielmani liittyy kiinteästi keskusteluun Euroopassa uuden ajan alussa tapahtuneen sotilaallisen vallankumouksen vaikutuksista Englannin sotalaitokseen ja lopulta valtion poliittiseen asemaan uskonsotien aikaisessa Euroopassa. Tutkin juuri vuosia 1571-1581 siitä syystä, että yritän löytää uutta näkökulmaa keskusteluun Englannin sotalaitoksen tilasta, sillä mielenkiintoiseksi ajankohdan tekee verrattain pitkä rauhan aika, joka oli alkanut Englannin monarkkien hävittyä läänityksensä Ranskasta 100-vuotisessa sodassa. Tästä johtuen Englanti ei ollut osallistunut pitkään aikaan sotaan Euroopan mannermaalla, samalla kun Euroopassa riehuivat uskonsodat ja sisällissodat uusin asein ja taktiikoin. Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja vertaileva. Pyrin luomaan lähdeaineistoni avulla vertailevan synteesin etsiessäni vastauksia tutkimuskysymyksiini. Tutkimukseni lähtökohtana on valottaa minkälainen Englannin sotalaitoksesta olisi lopulta pitänyt heidän mukaansa kehittää. Tutkimukseni sivuaa osittain myös kirjallisuuden historiaa ja eritoten englantilaisten sotilaskirjojen kirjoittamisen historiaa, jota on tutkinut mm. David R. Lawrence Pyrin tutkielmassani kartoittamaan, kuinka paljon kyseisen aihepiirin kirjoja kirjoitettiin valitsemanani aikajaksona. Entä millaisia olivat1570-lukua aikaisemmat kirjat? Miksi vuosina 1571-1581 kirjoitettiin paljon kirjoja? Mitkä ovat englantilaisia kirjoja entä mitkä muualla Euroopassa painettuja? Entä kuinka paljon kirjoja käännettiin? Pyrin selvittämään myös, kuinka kirjoittajien näkemysten mukaan Englannin sotalaitosta olisi kehitettävä? Mitkä olivat syyt siihen, että sotalaitosta oli uudistettava ja muuttuiko esimerkiksi englantilainen taktiikka näiden uudistusten myötä? Tutkimus osoitti, että Englannin sotalaitos oli kriisissä ja jäänyt jälkeen muista Euroopan maista sotilaallisessa kehityksessä. Oppaiden kirjoittajat yrittivät hakea ratkaisuja kohtaamille sotalaitoksen ongelmille antiikin kirjallisuudesta sekä oman aikansa kirjoittajilta sekä osallistumalla palkkasotureina muun Euroopan sotiin ja kirjoittamalla kokemuksistaan. Kuitenkin sen esteenä, että kirjoittajien toive sotalaitoksen päivittämisestä olisi toteutunut estivät tietotaidon puute, osin myös rahan puute ja ylipäätään ympäröivän yhteiskunnan välinpitämätön ja halveksiva suhtautuminen sotilaisiin ja sotataitojen kehittämiseen, joka johtui pitkään rauhantilaan tuudittautumisesta. Ratkaisuksi kirjoittajat esittivät koko Englannin sotalaitoksen värväyskulttuurin muutosta sekä muun yhteiskunnan asenteiden oikaisua sekä kiinnittämällä myös huomiota enemmän myös osaavan upseeriston rekrytointiin. Näiden keinojen avulla olisi pitkällä tähtäimellä ollut suhteellisen vähin kustannuksin luotavissa toimiva sotalaitos.
  • Peltola, Jukka (2011)
    Viljakylvösiemensektorin toimintaympäristön muutoksiin on hyvä valmistautua ennalta ja pohtia toimintatapoja, joiden turvin toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomen kylvösiemenmarkkinat ovat pienentyneet voimakkaasti 1980-luvun lopulta lähtien. 2000-luvulla sertifioidun siemenen käyttöaste on ollut keskimäärin vain 30 % ja viljojen kohdalla käyttöaste on ollut tätäkin alhaisempi. Tulevaisuudessa yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset, kiristyvä kilpailu, ilmastonmuutos, teknologian kehitys, kulutustottumusten muutokset sekä lähivuosina uudistava EU:n siemenlainsäädäntö tulevat muokkaamaan alan toimintaympäristöä. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata, kartoitettiin tutkimuksessa asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat tuotantoketjun ongelmakohdat sekä alan toiminnan edistämismahdollisuudet. Työn teoreettisena viitekehyksenä oli toimialan taloustiede. Teorian rakennetta käytettiin siemenalan ongelmakohtien jäsentämiseen ja toimenpide-ehdotusten kartoittamiseen. Asiantuntijat näkivät sertifioidun siemenen heikkoon kysyntään vaikuttavan korvaavien tuotteiden, eli tilan oman kylvösiemen ja sertifioimattomana markkinoidun kylvösiemenen ns. harmaan siemenen, yleisyys. Tilan oman siemenen kohdalla suurin epäkohta on sen arvottamisessa. Harmaan siemenen käytön suosioon vaikuttavat sen edullisuuden lisäksi myös kaupan asiakaslähtöisyys. Sertifioidun siemenen kysyntää heikentävät myös puutteelliset markkinointitavat, kausivaihtelu sekä siemenmyyjien tietämättömyys viljelijöiden ostokäyttäytymisestä. Tarjonnan epäkohdiksi nousivat siemenestä saatava hinta, tuotantotekijäsidonnaisuus sekä hukkakauran leviäminen. Siemenestä saatu hinta ei aina riitä kattamaan paljon tuotantotekijöitä vaativan siementuotannon kustannuksia. Myös hukkakauran leviäminen vaikeuttaa ja rajoittaa tuotannon lisäämistä. Lisäksi siemenketjun kannalta ongelmia aiheuttivat teknologian ja tuotantoprosessien myönteinen mutta hidas kehitys. Markkinan rakenteen ongelmakohtina olivat markkinoiden oligopolisuisuus sekä tuotteiden tehoton erilaistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Alan yritysrakenteen todettiin olevan pienyritysvaltainen ja osin tehoton, vaikka rakennekehitystä onkin viime vuosina tapahtunut. Alalle tulon esteet liittyvät siemenviljelijöiden ja -pakkaajien kohdalla läheisesti tuotantotekijäsidonnaisuuteen sekä hukkakauran leviämiseen ja hukkakauralainsäädäntöön. Vastaavasti Suomen syrjäinen sijainti ja ilmasto- olosuhteet ovat pitäneet ulkomaisen kilpailun vähäisenä. Toimialan kustannusten todettiin jakaantuneen epätasaisesti siemenketjun toimijoiden välillä. Kustannusrakenteen todettiin olevan nykyisellään kestämätön ja tilanteen todettiin korjaantuvan ainoastaan tuntuvalla volyymin kasvulla. Lisäksi toimijoiden välinen vertikaalinen integraatio nähtiin vähäiseksi, vaikka sillä olisi merkittävä vaikutus tuotannon kannattavuuteen. Asiantuntijat näkivät maatalouspolitiikan sekä markkinoiden ja talouden muutosten etenevän eri suuntiin. Suurimpina epäkohtina nousivat siementuotannon tuen loppuminen sekä lainsäädännön asettamat rajoitukset. Lisäksi isona ongelmana pidettiin ulkoisen tiedottamisen tehottomuutta. Tutkimuksen perusteella viljakylvösiemensektorin toimintaedellytykset liittyvät pääasiallisesti markkinointiosaamisen ja informoinnin kehittämiseen sekä verkostoitumisen lisäämiseen. Tärkeänä osana toimintaedellytysten turvaamisessa on myös vaikuttaminen tulevaan EU:n siemenlainsäädäntöön siten, että kansalliset poikkeukset olisivat mahdollisia myös tulevaisuudessa.