Browsing by Author "Peltola, Niko"

Tämä tutkielma tarkastelee saman asian toistamiseen tutkimisen kiellon eli ne bis in idem -periaatteen mukaisen kiellon ilmentymistä Suomen rikosoikeudessa. Tutkielma keskittyy periaatteen soveltamiseen rajat ylittävissä tilanteissa eli kansainväliseen ne bis in idem -periaatteeseen. Tutkimuskysymyksenä on, mikä on tämän periaatteen sisältö ja soveltamisala. Tarkastelussa on yhtäältä se, missä periaatetta ilmentäviä normilauseita on nähtävissä ja toisaalta se, mitä näistä normilauseista voidaan päätellä kansainvälisestä ne bis in idem -periaatteesta. Periaatteen nähdään esiintyvän rajaamassa mahdollisuutta tutkia Suomessa uudelleen rikosasia, jota on jo tutkittu toisessa valtiossa tai kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Toisaalta periaate rajaa mahdollisuuksia antaa oikeusapua sellaiseen ulkomaiseen tai kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeusprosessiin, jossa tutkitaan jo kertaalleen Suomessa tai muualla tutkittua asiaa. Periaatteeseen kuuluvat lopullisuuden elementti, samuuden elementti sekä kolmas osatekijä, jota voidaan kutsua kokoavasti rikosasian ensimmäisen käsittelyn ja siinä annetun ratkaisun luonne-elementiksi. Samuuden vaatimus havaitaan poikkeuksettomaksi, joskaan samuuden määrittely ei ole yksinkertaista. Lopullisuuden vaatimus huomataan olevan lähes poikkeukseton ja Suomen rikosoikeudessa lainvoimaisuuteen liittyvä. Poikkeukset lopullisuuden vaatimuksesta liittyvät Suomen rikosoikeudessa tilanteisiin, joissa syyttämättäjättämispäätös, joka voitaisiin pyörtää, saa uuden käsittelyn estävän vaikutuksen. Luonne-elementin sisällön osalta on melko suurta vaihtelua eri oikeuslähteissä. Ne bis in idem -periaatteesta eli toistamiseen käsittelyn ja rankaisemisen kiellosta on erotettavissa ne bis poena in idem -periaate eli pelkkä toistamiseen rankaisemisen kielto. Tämän vuoksi kannanotot ne bis in idem -periaatteen soveltuvuuteen eivät liity siihen, pitääkö asiassa aiemmin annettu rangaistus huomioida uutta rangaistusta mitattaessa. Hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten rinnastamista ei ole nähtävissä kansainvälisen periaatteen alalla. Kansainvälinen ne bis in idem - periaate on nähtävissä kansallisessa rikosoikeudessa yleisenä periaatteena, mutta se ei ole kaikkia valtioita koskevan kansainvälisen rikosoikeuden yleinen periaate tai tapaoikeudellinen normi. Kansainvälinen ne bis in idem -periaate eroaa kansallisesta periaatteesta, koska kansainväliseen periaatteeseen liittyvät kysymykset valtioiden suvereniteetista ja luottamuksesta toisten valtioiden rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuteen kuten myös siihen, että muualla kuin kotimaassa annetut ratkaisut ovat muidenkin tahojen kuin ratkaisun antavan valtion ja sen kansalaisten etujen mukaisia. Tämä näkyy erityisesti siinä, että kansainvälisestä periaatteesta voidaan poiketa laajasti verrattuna Suomessa sovellettavaan kansalliseen ne bis in idem -periaatteeseen.