Browsing by Author "Penna, Jenny"

Sosiaalitieteellistä kriminologiaa edustavassa sosiologian pro-gradu työssä tarkastellaan rikostapahtuman sukupuolikonstellaation vaikutusta rikoksentekijään kohdistuvaan sosiaaliseen torjuntaan katu- ja kotiväkivaltaskenaarioissa. Tutkimus on osa kriminologian leimaamisteoreettista traditiota, jonka mukaan rikoksentekijään kohdistuva sosiaalinen torjunta saattaa vaikuttaa rikollisen mahdollisuuksiin osallistua tavalliseen elämään ja näinollen aiheuttaa rikoskäyttäytymisen kumuloituvuutta. Yksi sosiaalitieteellisen kriminologian tutkimus- ja kehittämiskohteista on uusintarikollisuuden ehkäisy, ja tutkimus pyrkii antamaan tietoa sellaisista sukupuolen perusteella kohdistuvista yhteiskunnallisista asenteista, jotka mahdollisesti vaikuttavat rikollisen sopeutumiseen, uusintarikollisuuteen ja toisaalta ohjaavat epävirallista sanktiointia ja toimintamahdollisuuksia. Lisäksi tutkimus tarkastelee kriminologisen kyselylomaketutkimuksen kokeellista metodologiaa ja tutkimuslomakkeissa käytettävää kehystämistä. Tutkimus vahvistaa myös sukupuolen merkitystä osana kriminologista perustuskimusta. Tutkimus on toteutettu kokeellisen lomaketutkimuksen muodossa. Kokeellisella lomaketutkimuksella voidaan luotettavasti ja kontrolloidusti verrata eri ryhmien välille syntyviä mahdollisia eroja. Tutkimusasetelmalla verrataan kahden eri lomaketyypin tuottamia vastauseroja. Tutkimuksessa käytetty lomake on tuotettu varta vasten tutkimusta ajatellen, ja se käsittää yleisiä osallisuutta ja konventionaalista elämää indikoivia tekijöitä kuten työllistymistä, asunnon saantia ja epävirallisia sosiaalisia suhteita. Tutkimusasetelmassa verrataan kahden operationalisoinneiltaan identtisen, mutta tekijä-uhriasetelmaltaan erilaisen lomakkeen sosiaalisen torjunnan mittarin saamia vastauksia keskenään. Analyysimuotona on pääasiassa riippumattoman otoksen t-testi. Aineisto on kerätty Helsingin yliopiston ja Helsingin työväenopiston opiskelijoiden joukosta harkinnanvaraisena näytteenä. Tulokset osoittavat, että miestekijä-naisuhri -konstellaatiossa miestekijää kohtaan osoitetaan voimakkaampaa torjuntaa ja paheksuntaa kuin naistekijä-miesuhri -konstellaation naistekijää kohtaan. Rikoksentekijää torjutaan voimakkaimmin luottamustoimista, asunnonvuokrauksessa ja skenaariossa jossa vastaaja voi ilmiantaa tekijän teon sisarukselleen. Toisena kiinnostavana tuloksena voidaan tulkita, että naistekijän tekemää väkivaltaa vähätellään, sillä naistekijän torjunta ja paheksunta on selvästi lievempää kuin miestekijän. Kotiväkivaltaskenaariossa sekä mies- että naistekijää torjutaan ja paheksutaan vähemmän kuin katuväkivaltaskenaariossa. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä leimaamisteorian kanssa ja vahvistavat, että normeja rikkonutta torjutaan ja hänen toimintamahdollisuuksia ollaan valmiita rajaamaan. Lisäksi tutkimus osoittaa, että sukupuoli voi olla yksi leimaamiseen vaikuttava tekijä. Miehet syyllistyvät rikostilastojen valossa useammin ja vakavampaan väkivaltaan kuin naiset, ja ihmisten asenteet mukailevat tätä. Pohdinnassa esitetään, että voimakkaampi torjunta voi olla yhtenä syynä miesten korkeampaan rikosaktiivisuuteen. Lisäksi pohditaan sitä problematiikkaa, joka syntyy sekä naistekijöille että heidän miespuolisille uhreille naisten tekemän väkivallan vähättelyn takia. Väkivaltaisilla naisilla on usein vaikeuksia saada apua ja heidän uhrejaan saatetaan vähätellä.