Browsing by Author "Pennanen, Pekka"

Tutkielmassa tarkastellaan nuorten helsinkiläisten osakesijoittajamiesten kulttuurimakua ja asemaa eri pääomien suhteen. Kaikki miehet ovat korkeakoulutettuja ja osalla on myös opintoja tai tutkinto ulkomaisesta yliopistosta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista kulttuuria miehet kuluttavat, kuinka he sijoittuvat suhteessa erilaisiin pääomiin ja kuinka heidän elämäntapansa ilmentää tietynlaista makua. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Pierre Bourdieun makuteoria. Bourdieun mukaan hierarkkisesti jakautuneessa yhteiskunnassa ilmenevät kulttuuriset valinnat välittävät tietoa yksilöiden kulttuurisesta pääomasta. Bourdieu käsittelee teoriassaan erilaisia pääomia ja makua, joiden laadun ja määrän suhteen yhteiskunnassa esiintyvät sosiaaliset erot ovat rakentuneet. Tutkimusongelma pohjautuu Bernard Lahiren ja Craig Barton Uprightin esittämälle Bourdieu-kritiikille. Distinction-teoksessaan Bourdieu toteaa, että yksilöiden elämäntyylien tilan ja yhteiskunnan sosiaalisen tilan välillä on kahtalainen homologia. Väite tarkoittaa ensinnäkin sitä, että yksilön valitseman elämäntyylin ja sosiaalisen aseman objektiivisen rakenteen välillä vallitsee yhteys. Toisekseen yksilön asema kaikilla kentillä on samanlainen eli yhteiskunnalliset toimijat sijoittuvat kentille aina asemansa mukaan. Kulttuurimaun ja pääomien analysoinnin lisäksi tässä tutkielmassa on tarkoitus arvioida, pitääkö Bourdieun teoriassaan esittämä homologia-väite paikkansa tämän tutkielman viitekehyksessä. Lahiren mukaan vallitsevat makumieltymykset ovat pikemminkin ristiriitaisia kuin kenttien mukaan määräytyneitä. Upright taas kritisoi Bourdieun ajatusta kulttuurisen pääoman määräytymisestä ja esittää, että kulttuurinen kulutus määräytyy myös sosiaalisten suhteiden kautta. Tutkielman aineistona käytetään kahdeksaa puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut tein vuosien 2012–2013 aikana. Tutkielman yhteiskunnallinen mielenkiinto nousee siitä, että osakesijoittajamiesten kulttuurimakua ja pääomapositioita ei ole aiemmin juurikaan tutkittu Suomessa. Kulttuurimakua, puhetta pääomista ja elämäntapaa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysin perusteella ilmenee, että haastatellut miehet ovat korkeasta taloudellisesta ja työmarkkina-asemastaan huolimatta asemoitavissa samaan kulttuuriseen kerrostumaan, joka ei suosi korkeakulttuurisia tapahtumia tai ole kiinnostunut niiden kuluttamisesta. Miesten kulttuurimakua leimaa kaikkiruokaisuuden sekä tekemättömyyden ja pitämättömyyden välimaasto, koska esimerkiksi oopperaan ja balettiin voidaan mennä seurassa, mutta ei yksin tai omaehtoisesti. Tutkimustulokset puoltavat Lahiren ja Uprightin näkemyksiä kulttuurimaun määräytymisestä. Kenttien välinen maku näyttäytyy ristiriitaisena ja ylittää niiden rajat. Myös kaveripiirillä näyttää olevan vaikutusta kulttuuriseen kulutukseen, koska miesten kaveripiiri suosii populaaria kulttuuria. Miehet käyvät korkeakulttuurisissa tapahtumissa kohteliaisuuden tai seuran vuoksi. Haastateltujen miesten kulttuurinen maku vaikuttaa määräytyvän pikemminkin sosiaalisten verkostojen ja suhteiden kautta kuin koulutustason kautta hankitun taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen pääoman tuloksena. Huomionarvoista ja ilmeisen poikkeuksellista on, että taloudellinen pääoma lävistää miesten kaiken toiminnan. Kysymys on siitä, että talouden kenttä dominoi miesten elämää muodostaen kenttien kentän, jonka kautta muut kentät ja muu toiminta määrittyvät. Tämän mahdollisuuden Bourdieun distinktioteoria jättää huomioimatta.