Browsing by Author "Pihonen, Linda"

Tutkielman aihepiiri liikkuu tuomioistuinkontekstissa. Tavoitteena oli selvittää nykyisen lautamiesjärjestelmän toimivuutta tuomioistuimen sisäisestä näkökulmasta. Keskeisenä kysymyksenä oli, miten lautamiesten läsnäolo ja osallistuminen lainkäyttöön vaikuttavat oikeussalin dynamiikkaan ja ammattituomarin työskentelyyn. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin näkökohtia siitä yleisölle näkymättömästä prosessista, jonka lopputuotteena on kirjoitettu tuomio. Keskeisenä osana tätä prosessia hahmotetaan se päätösneuvotteluun kulminoituva oikeudellinen harkinta, jota perusteltuun lopputulokseen pääsy edellyttää. Kiinnostuksen keskiössä on siis vahvasti päätösneuvottelu ja kokoonpanon sisäinen kommunikaatio. Pääasiallisena metodina käytettiin empiiriseksi luokiteltavaa kyselytutkimusta. Kyselyllä selvitettiin sekä ammattituomareiden että maallikoiden (lautamiesten) käsityksiä lautamieskokoonpanossa työskentelystä ja sen erityispiirteistä. Lautamiesten vaikutusta tuomarin harkintaan, menettelyn muotoutumiseen, prosessinjohtoon ja kokoonpanossa käytävään keskusteluun pyrittiin selvittämään käyttämällä sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä ja muodostamalla näistä luontevia vastinpareja osapuolten välisten näkemyserojen alleviivaamiseksi. Kyselyvastausten analyysissä hyödynnettiin oikeuskirjallisuutta, etenkin keskeisiä ulkomaisia tuomioistuintutkimuksia ja teorioita. Vaikuttaa siltä, että ammattituomarilla on oikeussalissa merkittävä valta-asema lautamiehiin nähden. Lautamiesten osallistumisaktiivisuus riippuu pitkälti ammattituomarin osallistamistaidoista ja halusta tehdä yhteistyötä lautamiesten kanssa. Tuomari viestii lautamiehille tahallisesti tai tahattomasti, ovatko lautamiesten näkemykset tärkeitä. Tämän viestinnän perusteella lautamiehet myös antavat kontribuutiotaan tai jättäytyvät passiivisiksi. Voidaan sanoa, että ammattituomarilla on prosessin hallitsijana keskeinen rooli myös lautamiesten roolin määrittäjänä. Tuomareiden ja lautamiesten vastaukset kyselytutkimukseen erosivat toisistaan monilta osin, mikä oli kiinnostavaa pohdittaessa järjestelmän legitimaatiota eri näkökulmista. Tutkielma antaa tuomarin työstä kuvan varsin itsenäisenä, yksinäistä pohdintaa edellyttävänä ammattina. Tutkielmasta käy ilmi, että lisäarvoa kokoonpanon työskentelylle tuovat lautamiesten yleinen osapuolten objektiivinen havainnoiminen, näytön arviointi ja näihin liittyvä keskustelu. Haittana ja hidastavana tekijänä nähtiin yleinen jutustelu päätösneuvottelussa, asiaan kuulumattomien havaintojen tekeminen sekä subjektiivisten näkemysten esittäminen. Tuomion kirjoitusprosessin sujuvuuden kannalta lautamiehet nähtiin enimmäkseen haittana. Tutkielmassa havaittiin myös, että lautamiehille on ominaista tuoda kokoonpanossa käytävään keskusteluun inhimillistä näkökulmaa, joka toisaalta voi näyttäytyä ammattituomarille herkästi turhauttavana. Toisaalta inhimillisten huomioiden tuominen osaksi tuomarin oikeudellista harkintaa voidaan nähdä symbolisesti arvokkaana ainakin lautamiesten itsensä kannalta. Tällainen symboliarvo kuvaakin tutkielman perusteella varsin hyvin lautamiesten kontribuutiota lainkäyttöön Suomessa. Tosin lautamiehillä havaittiin henkilöstä riippuen myös todellinen mahdollisuus haastaa ammattituomarin ajattelua ja tuoda käsittelyyn ulko-oikeudellista näkökulmaa. Lautamieskokoonpanossa työskenneltäessä oikeus voidaan hahmottaa sosiaalisena käytäntönä, jonka rakentajina ovat osaltaan sekä ammattituomarit että maallikot. Prosessi muodostuu juuri niin laadukkaaksi, kuin osallistujat sen luovat. Tutkielman perusteella näyttää siltä, että parhaat edellytykset lautamieskokoonpanon tehokkaalle työskentelylle syntyvät silloin, kun pöydän takana istuvat aktiiviset lautamiehet sekä tuomari, joka on aidosti kiinnostunut hyödyntämään lautamiehiä ja tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.