Browsing by Author "Piikkilä, Mimmi"

Tutkielma käsittelee tekoälyä koskevaa julkista keskustelua Suomessa vuosina 1994-2019. Julkista keskustelua lähestytään tekoälyyn kohdistuvien odotusten kautta. Tutkimus selvittää, millaisia odotuksia tekoälyyn liitetään julkisessa keskustelussa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii ensisijaisesti odotusten sosiologia. Odotuksiin liittyvät teoreettisina käsitteinä myös hypesykli ja teknologiamyytit. Lisäksi tarkastellaan tieteisfiktion merkitystä odotusten synnyssä. Teoreettinen tausta käsittelee myös tekoälyn käsitettä ja historiaa, julkisuusteoriaa ja journalismin murrosta. Tutkimuksen aineistona on yhdentoista suomalaisen sanomalehden artikkeleita vuosilta 1994-2019. Aineistoa analysoidaan kahden tutkimusmenetelmän, aihemallinnuksen ja kehysanalyysin avulla. Laskennalliseen yhteiskuntatieteeseen lukeutuva aihemallinnus ja laadulliseen tutkimusperinteeseen kuuluva kehysanalyysi yhdistetään tuoreeksi tutkimusmenetelmäksi nimeltä kehysmallinnus. Alkuperäisaineistosta löytyi 2286 tekoälyä koskevaa artikkelia, joille tehtiin aihemallinnus. Mallinnuksen jälkeen aineistosta poimittiin kolmetoista artikkelia lähilukua varten ja ne analysoitiin kehysanalyysin avulla. Aihemallinnus tuotti aiheita, joista kolmetoista ryhmiteltiin neljään teemaan. Yhteiskunta-teeman aiheet liittyivät talouteen, työhön ja kansainväliseen politiikkaan. Teknologia-teeman aiheet käsittelivät koneoppimista, robotteja, teknologista kehitystä ja sosiaalista mediaa. Kulttuuri-teemaan muodostui yleinen kulttuuria käsittelevä ja erillinen kirjallisuutta käsittelevä aihe. Viihde-teema käsitteli pelejä ja elokuvia. Kehysanalyysin avulla tunnistettiin lähiluetuista artikkeleista yhdeksänkymmentäkuusi odotusta. Kahden analyysimenetelmän avulla tunnistettiin, että suomalaisessa julkisessa keskustelussa on nähtävissä hypesyklin mukainen aktivoituminen vuosina 2014-2019. Lähes kaikki tekoälyä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu tarkasteluaikavälillä on käyty samoina vuosina. Ennen 2010-lukua tekoäly on esiintynyt enimmäkseen peliarvosteluiden yhteydessä. Tekoälyyn kohdistuvista odotuksista osa oli ylilyöviä ja tekoälymyyttiä rakentavia. Merkittävämpi havainto oli kuitenkin se, että odotukset kohdistuivat suurelta osin taloudellisen tehokkuuden edistämiseen. Keskustelussa ääneen pääsivät pääasiassa yritysmaailmaa edustavat, korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa toimivat miehet, jotka hyötyvät tekoälyn kehityksestä taloudellisesti. Tutkimuksen johtopäätöksenä onkin, että tekoälyä koskevan julkisen keskustelun tulisi olla moniäänisempää. Toimittajien tulisi pyrkiä päästämään ääneen myös niitä, jotka kärsivät tekoälyn mahdollistamasta automatisaatiosta ja suhtautua kriittisemmin kehityksestä hyötyviin.