Browsing by Author "Porokuokka, Jaakko"

Vakiintuneen käsityksen mukaan merkittävä osuus englannin kielestä perustuu valmiiksi tuotettuihin fraaseihin, joiden avulla kielenkäyttäjät voivat edistää ilmaisunsa sujuvuutta sekä ymmärrettävyyttä. Aiemman tutkimustiedon perusteella kaavamaisesta kielestä (engl. formulaic language) hyötyvät paitsi englannin kieltä äidinkielenään puhuvat myös kielenoppijat. Aihetta käsittelevä kirjallisuus on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että englannin kielelle ominaisen kaavamaisen ja idiomaattisen ilmaisutavan oppiminen on yksi haasteellisimmista osa-alueista kyseistä kieltä vieraana kielenä puhuville oppijoille. Pro gradu -tutkielmani aiheena on kaavamainen kielenkäyttö suomalaisten lukioikäisten englannin kielen oppijoiden tuottamassa puheessa. Keskityn tutkielmassani yhteen aiemmin määriteltyyn kaavamaisen kielenkäytön luokkaan: epätarkkoihin ilmauksiin (engl. vague expressions). Tutkielmani aineistona on kaksi oppijakorpusta, FUSE- sekä Hy-Talk -korpukset, jotka koostuvat suomalaisten lukiolaisten suullista englannin kielen taitoa testaavien kokeiden tallenteista. Tutkielmani sisältää sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä. Selvitän ensinnäkin korpusohjelmiston avulla, missä määrin kokelaat käyttävät tarkastelun kohteena olevia ilmauksia vertaamalla tuloksia myös aiempaan tutkimukseen. Tutkielmani laadullisessa osuudessa selvitän epätarkkoja ilmauksia ja niiden tekstiympäristöjä tutkimalla, millaisia käyttötarkoituksia varten kokelaat hyödyntävät kyseisiä fraaseja sekä missä määrin havaitut tarkoitukset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Lisäksi tutkin, ovatko kokelaiden Hy-Talk -kokeesta saamat kokonaisarvosanat yhteydessä epätarkkojen ilmauksien tiuhempaan ja monipuolisempaan käyttöön. Aineiston perusteella suomalaiset kielenoppijat hyödyntävät puheessaan epätarkkoja ilmauksia laajasti ja monipuolisesti jopa englantia äidinkielenään puhuviin verrattuna. Laadullisessa tarkastelussa ilmeni, että kokelaat käyttivät tarkasteltuja ilmauksia pitkälti samoja käyttötarkoituksia varten kuin natiivit, mikä osaltaan antaa viitteitä tällaisten fraasien näkyvästä roolista suomalaisten englannin kielen oppijoiden puheessa. Epätarkkojen ilmauksien määrän ei havaittu muodostavan tilastollisesti merkittävää vastaavuussuhdetta suullisen kielitaidon kokeessa saatuun korkeampaan kokonaisarvosanaan. Kokelaiden käyttämien epätarkkojen ilmauksien monipuolisen käytön puolestaan havaittiin olevan tilastollisesti yhteydessä korkeampaan kokonaisarvosanaan.