Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Poutanen, Nina"

Sort by: Order: Results:

  • Poutanen, Nina (2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia kuvia naiseudesta ja mieheydestä luodaan kielen avulla suomalaisessa poliittisessa uutisoinnissa. Tarkastelun kohteena ovat sukupuoleen viittaavat ilmaukset, verbivalinnat, ulkonäköä kuvaavat jutut, nimien ja titteleiden käyttö sekä ikään viittaaminen. Tekstien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan lyhyesti myös tekstien yhteyteen valikoituja kuvia. Aineistona käytetään kahdesta suomalaisesta poliitikosta, Jutta Urpilaisesta ja Jyrki Kataisesta kirjoitettuja uutisia ja muita juttuja, jotka on julkaistu viidessä suomalaisessa mediassa vuosien 2001 ja 2016 välisenä aikana. Aineistoon kuuluu niin sanomalehtien uutistekstejä kuin iltapäivälehtien viihdeuutisiakin. Analyysin lähtökohtana ovat aiemmat tutkimukset kielen seksistisyydestä ja siitä, että “miehinen” ja “naisellinen” kieli näyttäytyvät epätasa-arvoisina. Tutkimuksessa hyödynnetään myös tutkimusta representaatiosta ja metaforista. Työssä osoitetaan, että erityisen selvästi kielen seksismi tulee esiin sukupuoleen viittavissa ilmauksissa: miessukupuoleen viittaava loukkaava nimittely on lähes yksinomaa tietynlaista pojittelua, kun taas naiseen kohdistuu tytöttelyn lisäksi myös muita alentavia ilmauksia, joista monet liittyvät naisen seksuaalisuuteen. Naisen ulkoista olemusta myös kommentoidaan useammin kuin miehen ulkoista olemusta, ja kritiikki on kielellisesti voimakkaampaa. Juttujen yhteyteen valikoiduissa kuvissa taas naisen ruumista “paloitellaan” useammin kuin miehen ruumista: naisen ulkoisessa olemuksessa kiinnitetään huomiota tiettyihin osiin vartalossa ja ylikorostetaan sitä, esimerkiksi leuka pyritään näyttämään ylisuurena. Miehen ruumista taas useimmiten kuvataan kokonaisuutena. Verbeissä, nimien ja titteleiden käytössä tai ikään viittamisessa taas ei näyttäisi esiintyvän kovinkaan paljon seksismiä, vaan näissä ryhmissä seksismi keskittyy lähinnä yksittäisiin esimerkkilauseisiin, joiden pohjalta ei voi tehdä yleispäteviä päätelmiä. Tutkielma avaa uudenlaista näkökulmaa kielessä esiintyvään seksismiin. Kielen seksistisyyttä on tutkittu aiemminkin niin Suomessa kuin ulkomailla, mutta politiikan uutisoinnin kielessä esiintyvän seksismin tutkimus tuo aiheeseen uudenlaista lähestymiskulmaa. Tutkielma luo pohjaa myös mahdolliselle jatkotutkimukselle: Kahden eri sukupuolia edustavan poliitikon kielellisen kuvaamisen tutkiminen antaa suuntaa politiikan uutisoinnissa esiintyvän kielen seksistisyyden analysoimiseen, mutta useamman poliitikon kattava tutkimus olisi kokonaisvaltaisempaa.