Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Poutanen, Petro Kristian"

Sort by: Order: Results:

  • Poutanen, Petro Kristian (2010)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin organisaation luovuuden ja viestinnän välistä suhdetta kompleksisuusteoreettisen viitekehyksen avulla. Tarkoituksena oli tutkia teoreettisista lähtökohdista, mitä annettavaa organisaatioviestinnän tutkimuksella on työyhteisöjen luovuuden kannalta. Voidaanko luovuutta lähestyä viestinnän tutkimuksen avulla? Tarjoaako organisaatioviestinnän tutkimus uusia näkökulmia luovuuteen? Tutkimusaiheen valintaan vaikutti se, että luovuus ja innovaatiot nähdään organisaatioiden menestymisen kannalta tärkeinä, sekä se, että luovuutta ei ole aiemmin tutkittu juuri ollenkaan viestinnän ja organisaatioviestinnän tutkimusten parissa. Tutkimuksessa kysyttiin, mitä luovuus on ja miten se ilmenee sosiaalisessa kontekstissa. Luovuuden käsitettä lähestyttiin mm. yksilön, ryhmän, organisaation ja prosessin näkökulmista sekä systeemisenä ilmiönä. Tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin luova prosessi ja sen mallintaminen viestinnän tutkimuksesta käsin. Luovuuden ja viestinnän tutkimuksen dialogia syvennettiin kompleksisuusteorian tarjoaman viitekehyksen avulla, minkä jälkeen näkökulmaa laajennettiin edelleen organisaatiotasolle. Lopuksi kysyttiin, voidaanko viestinnän avulla tukea organisaation luovuutta. Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin kompleksisuusteoriaa käsitteellisenä apuvälineenä luovuutta ja viestintää koskevien ilmiöiden mallintamisessa. Kompleksisuusteoria on systeemiteorioista kehittynyt, empiirisiä luonnontieteitä ja matemaattisia teorioita, kuten kaaosteoriaa, soveltava tutkimusala. Lisäksi tutkimuksessa sovellettiin käsiteanalyysin tarjoamaa viitekehystä metodisena apuvälineenä luovuus-käsitteen tutkimisessa. Mallintamisessa keskityttiin hahmottelemaan metaforisen ja analogisen tason kuvauksia. Tuloksena syntyi kattava analyysi luovuus-käsitteestä ja sen käytöstä, kuvaus luovasta prosessista viestinnän näkökulmasta sekä kompleksisuusteoreettinen malli luovasta prosessista ja sen johtamisesta organisaatiossa. Näiden tutkimustulosten kautta organisaation luovuus voidaan nähdä osana organisaatioviestinnän tutkimusta. Tutkimuksen perusteella kompleksisuusteoreettinen lähestymistapa soveltuu mainiosti organisaation luovuuden kuvaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa hahmoteltiin luovaa organisaatiota verkostoteorian, tietojohtamisen ja organisaatiokulttuurin näkökulmista. Teoreettisen tutkimuksen keskeisiä lähteitä olivat Mihaly Csikszentmihalyin teoriat luovuudesta ja flowsta, Keith R. Sawyerin tutkimukset kollektiivisesta luovuudesta (collaborative creativity), Pekka Aulan kaaosteoreettinen tutkimus organisaation viestinnästä sekä Harri Jalosen, Eva Mitleton-Kellyn ja Ralph Staceyn tutkimukset kompleksisuusteorian soveltamisesta sosiaaliseen kontekstiin.