Browsing by Author "Poutiainen, Jenni"

Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin La Belle et la Bête (1756, suom. Kaunotar ja Hirviö) on yksi kuuluisimmista ja uudelleenkirjoitetuimmista saduista maailmassa. Sadut ovat tunnettuja toisteisista käsityksistään esimerkiksi kauneudesta ja rakkaudesta. Sukupuolentutkimuksen, feminismin ja folkloristiikan tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että satuja uudelleen kirjoittamalla on mahdollista rekonstruoida vanhanaikaisia olettamuksia. Tämä on näkökulma, jonka kautta analysoin Aliette de Bodardin kirjaa, In the Vanishers’ Palace (2018). Keskityn tutkielmassani siihen, miten eri tavoin La Belle et la Bête ja In the Vanishers’ Palace lähestyvät kolmea saduille tyypillistä aihealuetta, jotka ovat naispuolisiin päähahmoihin liitetty kauneus, hirviömäisyys ja maskuliinisuus ja satujen oletettu heteronormatiivinen rakkaus. Ensimmäisessä analyysikappaleessa vertailen kauneusodotuksia. Beauty eli Kaunotar on nimensä mukaisesti kaunis ja se heijastuu hänen luonteeseensa positiivisesti. Hänen vastaparinansa on Yên, kotikylänsä arvostuksen menettänyt oppinut, jonka vähäinen kuvailu ei korosta kauneutta. Vu Côn, yksi tarinan hirviöhahmoista, on sen sijaan kuvattu erittäin kauniiksi sekä ihmisenä että lohikäärmeenä. Kauneuden lisäksi analysoin hirviömäisyyden maskuliinista mielikuvaa ja tuon mielikuvan rikkoutumista, kun paljastuu, että Vu Côn on nainen, äiti ja parantaja. Adoptiokaksoset, Thông ja Lîen, edustavat myös hirviöroolia kolonialistisen Vanisher-rodun jälkeläisinä, mikä dekonstruoi tyypillistä kauneus-hirviömäisyys-kahtiajakoa entisestään. Lopuksi käsittelen satujen heteroseksistisiä ideaaleja. Yênin ja Vu Cônin suhde haastaa heteronormatiivisia olettamuksia, sillä konfliktina ei ole kahden naisen rakkaus, vaan heidän tekonsa ja statuseronsa. Suhde ei kulminoidu satumaisiin häihin, vaan se kuvaillaan loppumattoman oppimisen jatkumona. Tutkielmani osoittaa, että moderni satu voi tuoda uutta näkökulmaa klassikkoteosten teemoihin. In the Vanishers’ Palace käsittelee kauneutta, hirviömäisyyttä ja rakkautta, mutta se laajentaa kapeita raameja. Teemoja ei ole rajattu länsimaisiin tai heteronormatiivisiin arvoihin, vaan ne ottavat huomioon feministisen ja queer-potentiaalin, joka löytyy jokaisesta sadusta.