Browsing by Author "Puskala, Harri"

Tehokkuusperiaate on EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisukäytännössään kehittämä periaate, jolla se turvaa EU-oikeuden välittömän vaikutuksen ja ensisijaisuuden EU-oikeuden täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Lähtökohtana EU:n kilpailuoikeuden täytäntöönpanossa on kansallinen prosessiautonomia, jonka mukaan jäsenvaltiot määrittelevät EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon liittyvät menettelysäännöt ja oikeussuojakeinot. Klassisen tehokkuusperiaatteen mukaan kansalliset menettelysäännöt eivät kuitenkaan saa muodostaa EU-oikeuden toteutumista kansallisella tasolla käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi. EU-tuomioistuimen ratkaisutoiminta perustuu teleologiseen eli tavoiteliitännäiseen tulkintaan. EU-tuomioistuin käyttää tehokkuusperiaatetta usein välineenään, jolla se pyrkii toteuttamaan tiettyjä ennalta määrättyjä tavoitteita. Tehokkuusperiaatteen avulla EU-tuomioistuin on pyrkinyt erityisesti EU-oikeuden käytännölliseen tehokkuuteen (effet utile) ja EU-oikeuden yhtenäisen soveltamisen varmistamiseen. EU-tuomioistuimella katsotaan tutkielmassa olevan tärkeä rooli myös institutionaalisena toimijana, ei pelkästään lainkäyttöelimenä. Tehokkuusperiaatteesta seuraa lukuisia vaatimuksia EU:n kilpailuoikeuden kansalliseen täytäntöönpanoon liittyville jäsenvaltioiden menettelysäännöille. Vaatimukset kohdistuvat esimerkiksi kansallisiin määräaika- ja vanhentumissäännöksiin, todisteluun, kilpailuviranomaisten toimivaltaan ja oikeussubjektin asiavaltuuteen. Myös kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen doktriinin synty perustuu tehokkuusperiaatteeseen ja EU-tuomioistuimen tältä osin relevanttiin oikeuskäytäntöön. Tehokkuusperiaate-liitännäistä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on nykyisin kodifioitu myös EU:n lainsäädäntöön. Tutkielma rakentuu pääosin EU-tuomioistuimen oikeuskäytännölle. Tarkoituksena on systematisoida ja tulkita EU:n kilpailuoikeuden ja tehokkuusperiaatteen kannalta relevanttia oikeuskäytäntöä sekä identifioida tavoitteita, jotka tutkielman kannalta relevanttien EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisujen taustalla ovat olleet. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi tehokkuusperiaatteen näkökulmasta yksityiskohtaisesti EU-tuomioistuimen ratkaisuja asioissa C-360/09 Pfleiderer, C-199/11 Donau Chemie ja C-536/11 Otis.