Browsing by Author "Puukko, Laura"
Now showing items 1-2 of 2
-
Puukko, Laura (2014)Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten naisten arkielämän läheisiä suhteita ja niiden muodostumista. Pyrkimyksenä on selvittää minkälaiset tekijät edistävät sosiaalisten suhteiden luomista ja toisaalta sitä, millaiset seikat vaikeuttavat suhteiden syntyä. Tarkastelun kohteena ovat etenkin valtaväestön, eli suomalaisten kanssa solmitut ystävyyssuhteet. Tutkimuksessa hyödynnetään konfigurationaalista näkökulmaa sosiaalisten suhteiden tutkimiseen. Yksilön sosiaalisia suhteita tarkastellaan laajemman suhdemuodostelman osana kohdistaen huomio siihen, miten suhteet ovat kietoutuneet yhteen. Tutkielmassa analysoidaan muun muassa sitä, miten aiemmat olemassa olevat suhteet, suhteen osapuolten samankaltaisuus ja yhteen tuovat toimintaympäristöt suuntaavat suhteiden muodostumista. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kymmentä pääkaupunkiseudulla asuvaa maahanmuuttajataustaista naista. Haastateltavat olivat asuneet Suomessa pisimmillään yhdeksän vuotta ja lyhimmillään kaksi vuotta. Neljällä haastateltavalla oli suomalainen puoliso ja kuudella puoliso oli samaa syntyperää kuin haastateltava itse. Aineisto on kaksiosainen ja koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä haastateltavien täyttämistä verkostotietolomakkeista, jotka kerättiin haastattelujen yhteydessä. Kahdentasoisen aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua sekä laadullista verkostosuhteiden analyysiä. Maahanmuuttajanaisten arkipäivän läheisiä ystävyyssuhteita tarkastellaan tutkielmassa kolmenlaisten suhteiden kautta: suhteet suomalaisiin, suhteet omaan etniseen ryhmään Suomessa sekä ylirajaiset suhteet lähtömaahan. Suhteissa valtaväestön kanssa yhteinen toimintaympäristö, kuten työpaikka tai opiskelupaikka, ja suomalainen puoliso näyttäytyvät keskeisinä suhteita edistävinä tekijöinä. Kulttuuriset erot ja yhteisen kielen puute sen sijaan vaikeuttavat suhteiden muodostumista. Suhteet omaan etniseen ryhmään Suomessa koetaan positiivisiksi, sillä ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja korostavat kanssakäymisen helppoutta. Ylirajaisten suhteiden kautta puolestaan säilytetään yhteys synnyinmaahan ja siellä asuviin tärkeisiin ihmisiin. Verkostoaineiston avulla tarkastellaan haastateltujen naisten läheisimpiä ystävyyssuhteita etnisen kokoonpanon ja suhteiden muodostumisen näkökulmasta. Maahanmuuttajanaisten läheisissä ystävyysverkostoissa korostuvat läheisten suhteiden etninen samankaltaisuus. Samaan etniseen ryhmään kuuluvat verkostojäsenet myös koetaan huomattavasti läheisimmiksi kun suomalaiset verkostojäsenet. Suhteiden syntymistä oman etnisen ryhmän jäsenten kanssa ovat edesauttaneet etenkin jo olemassa olevat ystävyyssuhteet. Suomalaisten ystävien kanssa erityisesti yhteinen työpaikka on toiminut suhteiden alkuunpanijana. Maahanmuuttajanaisten läheiset ystävyyssuhteet, ja sosiaaliset suhteet ylipäätään, ilmentävät selkeästi samankaltaisuuden periaatetta ja ovat sidottuja jaettuun kokemukseen. Suhteet rakentuvat siis ennen kaikkea vuorovaikutuksen kautta, jolloin ne ovat riippuvaisia muiden toiminnasta. Oman etnisen ryhmän tiiviys on ollut vaikuttamassa uusien suhteiden muodostumiseen. Tällöin käsitys 'meistä', eli jäsenyys omassa etnisessä ryhmässä, on vahvistunut ja vaikeuttanut suhteiden syntyä suomalaisten kanssa. Tutkimus valottaa Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten naisten sosiaalisia suhteita ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä arkipäivän suhteiden kautta. Jokapäiväisessä elämässä tärkeiden suhteiden tutkiminen luo kuvaa siitä, millaisia sosiaalisia verkostoja maahanmuuttajanaisilla Suomessa on ja miten suhteet ovat muodostuneet. Tutkimus nostaa esille myös maahanmuuttajien ja valtaväestön välisten suhteiden moniulotteisuuden ja avaa keskustelua sille, minkälaiset tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien ja valtaväestön väliseen kanssakäymiseen.
-
Puukko, Laura (2023)In Steiner schools, there are class teachers who do not have a background in Steiner education. This study examines how a class teacher experiences working in a Steiner school and how Steiner schools familiarize class teachers with the Steiner pedagogy. The data for this narrative study consists of narratives from five class teachers in three different Steiner schools. The data was analyzed narratively. The study demonstrates the significance of orientation in adopting Steiner pedagogy. According to the research findings, class teachers often come to Steiner schools with limited knowledge of Steiner pedagogy and generally receive fragmented orientation. Class teachers report feelings of inadequacy, and their teacher identity is experienced as divided. The results indicate insufficient support through orientation in Steiner schools. Collegial support and mentoring emerge as desired aspects of orientation in the narratives of classroom teachers. The narratives convey a perceived difference in teaching. On the one hand, working in a Steiner school is portrayed in the narratives of class teachers as a growth and learning experience. The findings of the study can be utilized in the planning and development of orientation and continuing education in Steiner schools, at the Snellman University College and at the Steiner Education Association: orientation providers should be able to guide and support class teachers in a more long-term and interactive manner. Orientation that meets the needs of teachers could facilitate the transition of many class teachers to Steiner schools, thereby enriching the functioning of Steiner schools. Based on the results, it can be recommended that personnel working in Steiner schools complete the recommended 25-credit orientation package on Steiner pedagogy by the Steiner Education Association (2022).
Now showing items 1-2 of 2