Browsing by Author "Pyykkö, Joska"

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee verkkovälitteisen sosiaalisen vuorovaikutuksen samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia suhteessa kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Tarkastelun pohjana käytetään sosiaalisen pääoman teoriaperheeseen kuuluvaa käsitteistöä sekä verkkovälitteisestä vuorovaikutuksesta tehtyjä julkaisuja. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia informaatioteknologian mukanaan tuomilla uusilla kommunikaatiotavoilla on ihmisten sosiaalisuuteen. Aineistona toimii haastatteluaineisto, joka on toteutettu teemahaastattelun keinoin. Tutkielmaa varten haastateltiin erään pienen, noin 30-henkisen ei-julkisen verkon keskustelufoorumin jäseniä, jotka ovat noin 30-vuotiaita, verkkovälitteisiä kommunikaatiokeinoja paljon käyttäviä ihmisiä. Foorumin jäsenet olivat käytännössä yksimielisiä siitä, että kyseinen foorumi on poikkeuksellisen hedelmällinen paikka käydä keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Aineiston analyysin tuloksena kävi ilmi, että verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa vertaisarviointi on hyvin keskeinen kysymys. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tässä kykyä arvioida toisten ihmisten luotettavuutta ja kykyä edistää yhteisiä päämääriä esimerkiksi kommunikaatiossa. Tietyt tekniset ratkaisut, kuten arvostelutyyppiset vertaisarviointikeinot, voivat auttaa vertaisarvioinnin toteuttamisessa verkossa, mutta aineistosta kävi ilmi, että yksi erittäin tehokas tapa rakentaa kestäviä verkkovälitteisiä yhteisöjä on pohjustaa ne kasvokkaisen vuorovaikutuksen varaan. Kyseisen foorumin jäsenistä miltei kaikki tuntevat toisensa myös verkon ulkopuolella ja haastatteluissa kävi ilmi, että tämä koetaan keskeiseksi tekijäksi siinä, että kyseisen foorumin keskustelu on rakentavaa, syvällistä ja koetaan mielekkääksi. Pikemminkin kuin keskittyä kommunikaatiovälineeseen, oleellista verkkovälitteisen vuorovaikutusteknologian käyttäjille on eritellä eri kommunikaatiokeinoja niiden toteuttaman funktion mukaan. Verkossa esiintyvä keskustelu jakautuu usein kasvokkaista monin tavoin muistuttavaan, chat-muotoiseen keskusteluun sekä hiukan kirjeenvaihtoa muistuttavaan foorumikeskusteluun. Olennaista näissä teknisissä toteutuksissa on synkronisuuden aste, eli se, kuinka nopeasti vastaanottajalle saapuvaan viestiin tulee vastata. Verkkovälitteinen vuorovaikutus ei tämän tutkielman perusteella ole oleellisesti vähempiarvoista kuin kasvokkainen vuorovaikutus tai sosiaalista pääomaa rapauttavaa. Haastatellut arvostivat niin kasvokkaista kuin verkkovuorovaikutustakin, nähden kummallekin sovellutuksia sen mukaan, millaista sosiaalista funktiota niillä pyritään käyttämään. Kasvokkainen vuorovaikutus on edelleen verraton kommunikaatiokeino erityisesti syvällisiin keskusteluihin siinä välitetyn information – eleet, ilmeet – vuoksi, mutta verkkovuorovaikutuksella on tietyt toiminnot, joihin se soveltuu erittäin hyvin; joskus paremmin kuin kasvokkainen vuorovaikutus. Tarvitaan lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, miten teknologiset ratkaisut vaikuttavat verkkovälitteisen vuorovaikutuksen kulkuun ja lopputulokseen.