Browsing by Author "Quandt, Lisa Annika"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan ihmisten käsityksiä sosiaalisesta liikkuvuudesta, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja eriarvoisuudesta. Päämääränä on tarkentaa kuvaa siitä, miten subjektiiviset käsitykset suhteutuvat yhteiskunnassa vallitseviin, mitattaviin oloihin. Sosiaalisten käsitysten ja uskomusten oletetaan vaikuttavan hyvinvointivaltion kannatukseen. Uudelleenjakoasenteita koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yhdysvaltalaisten matala uudelleenjaon kannatus on usein yhdistetty mahdollisuuksien tasa-arvoon, meritokratiaan ja 'amerikkalaiseen unelmaan'. Kytköksen katsotaan tutkielmassa kuvaavan palautteenantoprosessia, jossa kansalaiset arvioivat hyvinvointivaltion onnistumista keskeiseksi koettujen oikeudenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Oikeudenmukaisuusperiaatteita tulkitaan mahdollisuuksien tasa-arvon, meritokratian ja egalitarismin käsitteiden näkökulmasta. Tämän lisäksi asenteita tutkitaan intressiteorian ja hyvinvointiregiimiteorian viitekehyksissä. Intressiteoria lähtee oletuksesta, että ihmiset kokevat itsensä hyvinvointivaltiossa joko etuusjärjestelmien maksajiksi tai saajiksi. Saajien oletetaan kannattavan hyvinvointivaltiota useammin. Regiimiteoria taas olettaa sekä kannatuksen että ryhmäkohtaisten intressierojen määräytyvän hyvinvointivaltiomallin perusteella. Aineistona käytetään International Social Survey Programmen (ISSP) eriarvoisuus aineistoa vuodelta 2009. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä. ISSP on maailmanlaajuinen vertailututkimusohjelma, jonka puitteissa kerätään vuosittain kansainvälisesti vertailukelpoisia surveyaineistoja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Aineistot käsittelevät eri maiden kansalaisten toimintaa, asenteita ja mielipiteitä vaihtuvin teemoin. Aineistoa on kerätty 30 maassa, mutta tutkielmaa varten on käytetty vain Suomea, Ruotsia, Saksaa, Australiaa ja Yhdysvaltoja koskevia aineistoja. Aineiston valinnan puolesta puhui ennen kaikkea se, että sitä on käytetty myös useissa aiheeseen liittyvissä aikaisemmin toteutetuissa empiirisissä tutkimuksissa. Tutkielman tulokset osoittavat selvästi, että objektiiviset olot (sosiaalisen liikkuvuuden tai tuloerojen määrä) eivät määrää sosiaalisia käsityksiä, eli mahdollisuuksien tasa-arvon tai eriarvoisuuden havaitsemista. Sosiaalisten käsitysten ja mitattavien olojen välisen yhteyden välillä löytyy eroja eri maiden välillä. Yhdysvalloissa ja Suomessa käsitykset heijastavat vähiten objektiivisia oloja. Sosiaaliset käsitykset ja uskomukset vaikuttavat tulosten mukaan hyvinvointivaltioasenteisiin kaikissa vertailun maissa, tosin tässäkin esiintyy maakohtaisia eroja. Eriarvoisuuden havaitseminen lisää hyvinvointivaltion kannatusta kaikissa maissa. Luottamus mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen taas vähentää kannatusta vain Yhdysvalloissa ja Australiassa. Myös intressiteoria saa jonkun verran tukea tutkielman tuloksissa. Hyvinvointiregiimiteoriasta johdetut tutkimushypoteesit saavat vain osittain tukea. Hyvinvointivaltion kannatuksen nähdään vaihtelevan eri maissa teorian mukaisesti, mutta sen ennustamista ryhmien välisistä konflikteista suhteessa asenteisiin saadaan vain vähän näyttöä.