Browsing by Author "Raatikainen, Riikka"

Tutkielma käsittelee optimismivinouman esiintymistä tulevaisuusskenaarioissa, joiden aiheena on ilmastonmuutos. Siinä missä skenaariomenetelmän käyttö voi vähentää tiettyjen kognitiivisten vinoumien vaikutusta tulevaisuutta koskevissa arvioissa, toiset vinoumat voivat puolestaan haitata skenaarioiden laatimista ja arviointia. On arveltu, että useissa eri konteksteissa esiintyvä optimismivinouma näyttäytyisi myös skenaariomenetelmän yhteydessä. Tutkimus selvittää kokeellisesti, esiintyykö ilmastonmuutosaiheisten skenaarioiden arvioinneissa optimismivinoumaa, eli pitävätkö koehenkilöt positiivisia skenaarioita muita todennäköisempinä. Lisäksi tarkastellaan, onko skenaario-optimismi yhteydessä optimismivinoumaan toisessa kontekstissa mitattuna sekä muihin muuttujiin. Tutkimuskysymysten selvittämiseksi koostettiin kyselylomake, joka lähetettiin Helsingin yliopiston ainejärjestöjen sähköpostilistoille. Kyselyyn tuli 182 vastausta. Tutkittaville esitettiin neljä skenaariota, jotka vaihtelivat positiivisesta negatiiviseen, ja ne käsittelivät saimaannorpan selviytymistä ja kannan kokoa 50 vuoden päästä. Koehenkilöiden tuli asettaa skenaariot todennäköisyysjärjestykseen, jonka pohjalta kullekin vastaajalle laskettiin tietty optimistisuuden taso. Keskimäärin vastaajat olivat pessimistisiä arvioissaan, ja tämä optimistisuuslukema jäi alle neutraalina pidetyn arvon. Skenaarioarvioissa ei siis esiintynyt optimismivinoumaa. Optimismivinoumaa mitattiin myös laittamalla koehenkilöt arvioimaan eri elämäntapahtumien todennäköisyyksiä omalla kohdallaan verrattuna muihin. Näissä kysymyksissä optimismivinoumaa esiintyi, sillä vastaajat arvelivat keskimäärin kokevansa positiivisia tapahtumia muita todennäköisemmin ja negatiivisia muita epätodennäköisemmin. Elämäntapahtumaoptimismin määrä myös korreloi positiivisesti skenaario-optimismin kanssa. Lomakkeella selvitettiin myös muiden muuttujien yhteyttä skenaarioarviointien mahdolliseen optimismivinoumaan. Yleisen optimismin tasoa selvitettiin valmiilla kyselyllä, mutta tämä ei korreloinut skenaario-optimismin kanssa. Ilmastonmuutosasenne puolestaan korreloi negatiivisesti skenaario-optimismin kanssa, eli ilmastonmuutokseen vakavasti suhtautuvat arvioivat skenaarioita pessimistisemmin. Vastaajien ikä, sukupuoli tai saimaannorppatiedon määrä ei vaikuttanut skenaarioarviointeihin. Optimismivinouman puute skenaarioarvioissa oli yllättävä tulos, jonka tarkkaa syytä ei voida sanoa täsmällisesti. Tämä voi johtua joko skenaariomenetelmän kognitiivisia vinoumia vähentävästä vaikutuksesta tai skenaarioiden aiheena olleen ilmastonmuutoksen herättämistä negatiivisista mielikuvista. Olisikin tarvetta tutkia aihetta lisää edustavammalla otoksella sekä tutkimusasetelmalla, joka erottelisi skenaariomenetelmän ja ilmastonmuutosaiheen vaikutukset toisistaan. Skenaarioiden käytön kannalta optimismivinouman puute voidaan kuitenkin nähdä hyvänä asiana.