Browsing by Author "Ropa, Anton"

Työn tuottavuuden merkitys kansantalouden tasolla talouskasvulle ja mikrotaloustasolla yritysten tapauksessa niiden menestymiselle on merkittävä. Työn tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden kirjo on laaja ja tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan henkisen pääoman vaikutusta työn tuottavuuteen. Tarkastelun keskiössä on keinot henkisen pääoman konvertoimiseksi henkilöstötuottavuudeksi ja henkilöstötuottavuuden tilan mallintamiseksi. Tutkimuskysymyksenä tarkastellaan suomalaisten yritysten kannattavuuden ja henkilöstötuottavuusindeksin korrelaatiota. Henkisen pääoman olemassaolo ei ole tae yrityksen menestymiselle. Keskeistä henkilöstötuottavuuden kannalta on ottaa yrityksen omaama henkinen pääoma hyötykäyttöön. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että henkinen pääoma on sidoksissa yrityksen henkilöstöön. Tutkielmassa esiteltävän aiemman kirjallisuuden mukaan henkilöstötuottavuuden stimuloimisessa johtamiskäytänteet ja toimintatavat työyhteisöissä ovat mahdollisia keinoja vaikuttaa henkilöstötuottavuuden kehittymiseen työyhteisössä. Tutkielmassa henkilöstötuottavuutta kuvataan henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) avulla. Menetelmä perustuu Ossi Auran ja muun tutkimusryhmän kehittämään malliin kuvata työyhteisön henkilöstötuottavuuden tilaa. Mallin keskeisiä piirteitä on jaotella henkilöstötuottavuus kolmen osatekijän summaksi: motivaatio, osaaminen ja työkyky. Tiedonkeruumenetelmänä henkilöstötuottavuusindeksin laskemiseksi toimii työyhteisöiden tilaa kuvaavien työyhteisökyselyiden hyödyntäminen. Yritysten taloudellista tilaa tarkastellaan tilinpäätöstietojen perusteella ja kannattavuuden indikaattorina toimii yrityksen käyttökateprosentti. Tutkimusmenetelmänä toimii pitkittäinen tutkimus. Aineisto on kerätty Työeläkeyhtiö Elon asiakkaille tarkoitetun työyhteisökyselyn avulla siten, että aineistoon valittu yritys on suorittanut vähintään kahdesti. Henkilöstötuottavuusindeksin ja yritysten taloudellisen tilanteen yhteyttä tarkastellaan lineaarista regressiomallia hyödyntäen. Empiirisessä osiossa tarkastelun kohteena on henkilöstötuottavuusindeksin ja yritystoiminnan kannattavuuden sekä henkilöstötuottavuusindeksin ja yritystoiminnan kasvun yhteys. Kannattavuuden muutosta kuvataan sekä käyttökateprosentin prosenttiyksiköittäisen että prosentuaalisen muutoksen avulla. Liiketoiminnan kasvua kuvataan liikevaihtoprosentin prosentuaalisen muutoksen avulla. Lineaarisen regressiomallin tuloksia tarkastellaan koko aineiston tasolla sekä osajoukkojen osalta valittujen määrittävien tekijöiden osalta. Tutkielman empiirisen osion tuloksien mukaan HTI:n muutoksien osalta, motivaatio on tärkein kolmesta osatekijästä. Itse tutkimuskysymyksen osalta saavutetut tulokset osoittavat, että henkilöstötuottavuuden ja yritysten kannattavuuden välillä ei havaita selkeää yhteyttä. Yhteyttä ei ole havaittavissa myöskään henkilöstötuottavuusindeksin ja liiketoiminnan kasvun väliltä. Tutkielman empiirinen osuus antaa hyvin perspektiiviä tutkittavaan ilmiöön ja antaa syytä aiempien tutkimusten tulosten kriittiselle tarkastelulle. Henkilöstötuottavuusindeksin muutoksien osalta motivaatio on tärkein kolmesta osatekijästä.