Browsing by Author "Roto, Suoma"

Syntymäasfyksia on tila, jossa sikiö tai syntyvä lapsi kärsii hypoksemian lisäksi hiilidioksidiretentiosta ja asidoosista. Se voi johtaa aivotoiminnan häiriöön eli hypoksis-iskeemiseen enkefalopatiaan (HIE), jonka hoitona käytetään vastasyntyneen ruumiinlämmön alentamista 33 asteeseen kolmen päivän ajaksi. Vaikea-asteisessa HIE:ssa mortaliteetti on korkea, ja henkiin jääville lapsille kehittyy usein pysyviä neurologisia vammoja. Asfyksialle altistavia äidin sairauksia sekä raskauden ja synnytyksen aikaisia riskitekijöitä tunnetaan monia, ja toisaalta suuri osa asfyksiatilanteista tulee yllättäen eikä ole ennakoitavissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa erityisesti ammattilaisten toiminnalla vältettävissä olevia riskitekijöitä, jotka ovat johtaneet keskivaikeaan ja vaikeaan vastasyntyneen HIE:aan ja vaatineet viilennyshoitoa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä tapaus-verrokkitutkimuksena vuosina 2013 – 2017 Helsingin yliopistollisen sairaalan synnytyssairaaloissa synnyttäneille äideille. Jokaista 88:aa viilennyshoidettua vastasyntynyttä kohden valittiin samaa sukupuolta oleva, samassa sairaalassa ja samalla menetelmällä seuraavaksi syntynyt lapsi. Tiedot äitien terveydentilasta, raskaudesta ja synnytyksestä kerättiin sairaalan potilastietojärjestelmästä. Riskitekijöiden assosiaatiota HIE:n kehittymiseen arvioitiin logistisella regressioanalyysillä. Kaikista kirjallisuuden perusteella valituista todennäköisistä riskitekijöistä monimuuttuja-analyysiin valikoitiin muuttujat, joiden OR yksimuuttuja-analyysissä oli tilastollisesti merkitsevä. Synnytyksen käynnistäminen (aOR 3.08), äidin tupakointi (aOR 1.45) ja obstetriset hätätilanteet (aOR 3.51), osoittautuivat HIE:n itsenäisiksi riskitekijöiksi. Tutkimusryhmän käynnistetyissä synnytyksissä oli enemmän alatiesynnytyksiä kontrolliryhmään verrattuna (p=0.03). Tutkimustulosten perusteella päivystyskeisarileikkausta tulisi harkita aiempaa herkemmin käynnistettyihin synnytyksiin liittyvissä komplikaatioepäilyissä. Jatkossa tutkimuksia kannattanee suunnata erityisesti sikiön hyvinvoinnin seurannassa käytettävien menetelmien kehittämiseen.