Browsing by Author "Sääksi, Anna-Leena"

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä miten vuosina 1890–1918 julkaistuissa suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa kuvataan Karjalan, emämaa Venäjän ja Kanta-Suomen ortodokseja ja ortodoksisuutta uskontona. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat minkälaista käsitystä itsestä luterilaisina ja suomalaisina tämän kuvan avulla oppikirjoissa tuotettiin ja levitettiin, sekä miten karjalaisten ortodoksisuus sopi kuvaan Karjalasta suomalaisten alkukotina. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisiin diskursseihin, aatteellisiin näkemyksiin ja historialliseen kontekstiin oppikirjojen ortodokseista esittämät näkemykset liittyvät vertaamalla oppikirjoissa esitettyjä väittämiä matkakirjallisuuteen sekä aikaisempaan tutkimukseen. Aineiston valinnassa keskeistä oli, että oppikirjat sisälsivät pelkkää mainintaa laajempia kuvauksia ortodokseista ja/tai ortodoksisuudesta uskontona. Tämän kriteerin perusteella opetuksessa yleisesti käytetyt karttakirjat ja maantieteelliset luettelot sekä uusintapainokset varhaisemmista oppikirjoista karsiutuivat tutkimuksen ulkopuolelle. Oppikirjojen ohessa lähteenä käytettiin A.W. Ervastin matkakertomusta Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Ervastin teos valittiin muiden matkakertomusten joukosta, koska se yhdisti aiemmat näkemykset Karjalasta karelianistiseksi aatteeksi. Oppikirjojen ortodoksikuvaa verrattiin matkakertomuksen ortodoksikuvaan sen selvittämiseksi, minkälainen suhde oppikirjojen väittämillä oli matkakirjallisuudessa ortodokseista esitettyihin näkemyksiin. Maantiedon oppikirjoissa ortodoksisuutta tarkastellaan uskonpuhdistuksen kautta. Tutkitun aikakauden tieteellisessä ajattelussa kansat jaettiin hierarkkiseen järjestykseen niiden kehittyneisyyden perusteella. Länsi eli Eurooppa piti modernia yhteiskuntamalliaan kehityksen kruununa, johon verrattuna itä oli alikehittynyt ja hierarkiassa alempana. Oppikirjoissa luterilainen Suomi todistelee kuulumistaan länteen uskonpuhdistuksen avulla: uskonpuhdistuksen ansiosta Suomessa elää sivistynyt, lukutaitoinen kansa. Kansallista identiteettiä rakennetaan oppikirjoissa vastakohtien kautta. Venäläiset ortodoksit ovat lukutaidottomia, taikauskoisia ja pitäytyvät kiinni vanhoissa perinteissä jotka uskonpuhdistus lopetti lännessä ja Suomessa. Karjala ortodokseineen aiheuttaa hämmennystä, sillä ortodoksisuus on toisaalta kiinnostava, eksoottinen lisä myyttiseen karjalaisuuteen, toisaalta siitä kerrotaan vain tarkasti valikoiden. Karjalan ortodoksit saavat osittain samanlaisia määreitä kuin Venäjän ortodoksit: myös heidät kuvataan taikauskoisina ja sivistymättömämpinä muuhun Suomeen verrattuna. Kuitenkin karjalaisten suomalaisuutta korostetaan karelianistisen ideologian hengessä vieraista ortodoksisista piirteistä huolimatta. Kanta-Suomen osalta ortodoksisuudesta vaietaan lähes täysin, sillä se ei sovi mielikuvaan luterilaisesta yhtenäiskulttuurista.