Browsing by Author "Säynäslahti, Sirja"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uudelleenkääntämistä kolmen Maria Jotunin novellin ja niiden ensimmäisten ja toisten saksannosten avulla. Tutkimuskysymys on: Miten tutkitut novellikäännökset eroavat tyylillisesti toisistaan ja alkuteksteistään? Kysymystä on avattu kahden apukysymyksen avulla: Miten paljon käännöksissä esiintyy tyylillisiä eroja? Millaisia käännöksissä esiintyvät tyylilliset erot ovat? Tutkimusta on lisäksi laajennettu kahden lisäkysymyksen avulla: Toteutuuko uudelleenkäännöshypoteesi tutkituissa novellikäännöksissä? Miksi Kun on tunteet, Matami Röhelin ja Jouluyö korvessa on uudelleenkäännetty saksaan? Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään uudelleenkääntämistä ilmiönä, määritellään uudelleenkääntäminen sekä pohditaan uudelleenkääntämisen syitä. Uudelleenkääntämisen määrittely ja rajanveto voi toisinaan olla hankalaa. Esimerkiksi yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on uudelleenkäännös ja mikä taas aiemman version tarkastettu tai uudistettu laitos, on vaikea antaa. Lisäksi uudelleenkäännös voi olla tehty alkutekstin eri versiosta, käännöksillä voi olla keskenään eri kohderyhmä tai ne ovat saattaneet ilmestyä ajallisesti hyvin lähekkäin. Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, onko toinen käännös näissä tilanteissa uudelleenkäännös vai jotakin muuta. Uudelleenkääntämisen syyt on tässä tutkielmassa jaettu tekstinsisäisiin ja tekstinulkoisiin. Tekstinsisäiset syyt ovat alkutekstiin tai aiempaan käännökseen liittyviä syitä, esimerkiksi aiemman käännöksen vanheneminen, virheet tai puutteet aiemmassa käännöksessä, jossain tekstiketjun vaiheessa harjoitettu sensuuri sekä halu esittää poikkeava tulkinta. Tekstinsisäisiin syihin voidaan laskea myös uudelleenkäännöshypoteesi. Hypoteesi pitää sisällään oletuksen siitä, että uudelleenkäännös on tarkempi ja lähempänä alkutekstiä, kun taas ensimmäisessä käännöksessä heikkous ja puutteellisuus ovat suurimmillaan. Tekstinulkoiset syyt taas kumpuavat julkaisuympäristöstä tai laajemmin yhteiskunnasta. Näitä syitä ovat esimerkiksi erilaiset juhlavuodet, julkaisuoikeudelliset tai taloudelliset syyt tai kääntäjän tai julkaisijan oma kiinnostus käännettävää tekstiä kohtaan. Työn empiirinen osuus keskittyy tyylin kääntämiseen. Analyysin viitekehyksenä toimii Pekkasen (2010) väitöskirjassaan esittelemä tyylillisten piirteiden jaottelu. Pekkasen kategoriat ovat esitysjärjestyksen muutos, näkökulman muutos, tiedon täsmällisyyden aste ja rytmi, joista kolmea ensimmäistä tutkitaan tässä analyysissa Jotunin novellien käännösten osalta. Lisäksi tiedon täsmällisyyden aste on rajattu käsittämään vain subjektin ja predikaatin lisäykset ja poistot. Erot on etsitty vertaamalla käännöksiä alkuteksteihinsä virke kerrallaan ja kirjaamalla taulukkoon näin löytyneet erot. Tulosten perusteella esitysjärjestyksen muutokset olivat vähälukuisin ja myös sisällöllisesti vähiten tyyliin vaikuttava muutosryhmä. Osa esitysjärjestyksen muutoksista tosin vaikutti kulloisenkin lauseen informaatiorakenteeseen ja painopisteeseen. Nämä muutokset olivat vaikutuksiltaan merkittävämpiä. Seuraavaksi eniten oli näkökulman muutoksia. Ne koostuivat subjektin muutoksista, aktiivisen ja passiivisen näkökulman muutoksista, vaihteluista lopputuloksen ja prosessin kuvaamisen välillä, myöntö- ja kieltolauseiden välisistä muutoksista sekä joistakin aikamuotojen tai muiden verbimuotojen muutoksista. Tiedon täsmällisyyden asteen muutokset muodostivat yleisimmän muutosryhmän tässä aineistossa. Ensimmäisten käännösten ja uudelleenkäännösten väliset erot olivat osittain hyvin pieniä, mutta joitain merkillepantaviakin eroja ilmeni. Merkittävin käännösten välinen ero löytyi Jouluyö korvessa -novellin käännöksistä: ensimmäisessä käännöksessä oli yli kolme kertaa niin paljon subjektin tai predikaatin poistoja kuin uudelleenkäännöksessä. Paikoin käännökset erosivat tyylillisesti myös alkuteksteistään hyvin vähän. Pienin ero löytyi Matami Röhelin -novellin uudelleenkäännöksen esitysjärjestyksen muutoksista: muutoksia esiintyi vain keskimäärin 0,8 sivua kohti. Jos muutoksia on sivua kohti keskimäärin vain noin yksi, se vaikuttaa oletettavasti hyvin vähän tekstin kokonaistyyliin. Uudelleenkäännöshypoteesi ei yksiselitteisesti toteutunut tässä aineistossa, eli uudelleenkäännökset eivät olleet kategorisesti lähempänä alkutekstiä kuin ensimmäiset käännökset. Uudelleenkäännösten syihin ei täydellä varmuudella päästy tämän tutkielman yhteydessä. Novellien Matami Röhelin ja Kun on tunteet uudelleenkääntäjän haastattelu osoitti, että uudelleenkääntäminen ei ollut uusien käännösten kohdalla erityisen tietoista toimintaa, vaan aiempien käännösten olemassaolo ei ollut tässä tapauksessa relevantti seikka. Jouluyö korvessa -novellin kohdalla uudelleenkäännösten syiden voi arvella olevan tekstinulkoisia, koska tekstin sisältä ei uudelleenkääntämisen tarvetta selittäviä syitä löytynyt.