Browsing by Author "Saarinen, Minna"

Now showing items 1-2 of 2

Hukkateillä : Susidiskurssit Helsingin Sanomissa vuonna 2013

Saarinen, Minna (2014)

Suomalaista susipolitiikkaa voi luonnehtia konfliktiseksi. Tämä konflikti näkyy myös mediassa, jossa susiaiheinen keskustelu on eritoten viimeaikoina ollut vilkasta. Myös kulttuurisesta perimästä ammentava susipelko on saanut roolin tässä keskustelussa. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä selkoa mediavälitteisestä susikeskustelusta ja selvittää, millaisen roolin pelko tässä keskustelussa saa. Tutkimusaineistona on vuoden 2013 Helsingin Sanomissa julkaistut susiaiheiset uutiset ja mielipidekirjoitukset. Aineisto koostuu yhteensä 57 tekstistä, joista 16 on mielipidekirjoituksia, loput toimituksellista sisältöä. Helsingin Sanomien susikeskustelua tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin. Kriittisen diskurssianalyysin keskiössä on kielenkäyttö, jossa kieli mielletään sekä yhteiskunnallisesti tuotettuna että yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kieli ei piirrä kuvaa kielen takana olevasta objektiivisesta todellisuudesta, vaan se rakentaa tietynlaista kuvaa siitä. Tekstien sisältämien merkityspotentiaalien tulkinnan lisäksi diskurssien tarkastelu susikonfliktin lehtiaineistossa tuottaa myös havaintoja median tavasta jäsentää todellisuutta ja puhutella yleisöään. Aineiston diskurssianalyyttinen tarkastelu tarjoaa selkeän näkökulman siihen, miksi joistain susikonfliktin asioista uutisoidaan, mutta joistain ei ja miksi jotkut toimijat pääsevät sanomineen esille, mutta toiset eivät. Vuoden 2013 Helsingin Sanomien sutta käsittelevistä sisällöistä voi erottaa kolme diskurssia: uutisdiskurssin, oikeellisuusdiskurssin ja kyseenalaistavan diskurssin. Näiden diskurssien lisäksi aineistoa läpileikkaa pelon diskurssi, jonka ominaispiirteinä voi pitää seuraavia: epäluottamus sekä kanssaihmisiä että auktoriteetteja kohtaan, tunteisiin vetoavat kerronnalliset keinot, harhaanjohtaminen, trendiyttäminen, jonkun asian riskien tai vaarallisuuden korostaminen tai vaihtoehtoisesti turvallisuusnäkökulman hakeminen sekä toiseuttaminen jakamalla ihmiset meihin ja muihin. Diskurssit eivät suoraan asetu hierarkkiseen suhteeseen, vaan kamppailua merkityksellistämisen valta-asemasta käydä jokaisen diskurssin representoiman asian kohdalla erikseen. Uutiskonteksti on yksi tekijä, joka muokkaa sutta ja susipolitiikkaa sekä niiden representaatioita yhteiskunnassa. Diskurssien kaksisuuntaisesta logiikasta johtuen voi susipolitiikan vallitsevien yhteiskunnallisten rakenteiden mahdollistavan Helsingin Sanomien susiuutisoinnin diskurssit, mutta toisaalta nämä diskurssit myös tuottavat uudelleen vallitsevia yhteiskunnallisia rakenteita. Diskurssit siis tuottavat ja ylläpitävät jatkuvasti käsitystä siitä, kuka tai ketkä ovat susipolitiikassa oikeutettuja toimijoita, miten susikonflikti ymmärretään ja miten sen voisi ratkaista. Samalla kun diskurssit osallistuvat susikonfliktin määrittämiseen mediassa ne myös ruokkivat pelon kulttuurin kasvua Suomessa. Uhka on uutisnäkökulmasta kiinnostava aihe ja sitä, miten suden aiheuttamaa uhkaa Helsingin Sanomien susiteksteissä rakennetaan, voi kutsua pelon diskurssiksi. Pelon diskurssin avaamia näkökulmia susitilanteeseen voi käyttää edelleen hyödyksi myös ymmärryksen tuottamisessa konfliktista.
Normaalin nuoren rajat? : Keskustelu syrjäytyneistä nuorista Helsingin Sanomissa 2010 -luvun alussa

Saarinen, Minna (2014)

Tässä Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomien nuorten syrjäytymistä koskevia lehtijuttuja vuoden 2011 syyskuusta vuoden 2013 marraskuuhun asti. Lähtökohta tutkimukselle on nuoria koskevan syrjäytymiskeskustelun ajankohtaisuus 2010-luvun Suomessa. Nuorten syrjäytymistä pidetään kirjoituksissa yhtenä merkittävimmistä aikamme ongelmista. Tutkielman tarkoituksena on nostaa aineistosta esille diskursseja siitä, miten nuorten syrjäytymisestä tällä hetkellä puhutaan - sekä millaisia identiteettejä 'normaalille' nuorelle annetaan syrjäytyneille nuorille tarjottavien identiteettien kautta. Vallalla olevista käsityksistä muodostuu usein ääneen lausumattomia, itsestään selvänä pidettyjä totuuksia. Tämän vuoksi nuorten syrjäytymiseen liittyvää kielenkäyttöä on perusteltua tehdä läpinäkyvämmäksi konstruktionistisen tutkimusotteen avulla. Syrjäytymisen määritelmien ja niihin kytkeytyvien identiteettien tutkiminen on tärkeää, koska tulkinnat ovat paitsi legitimoinnin välineitä, myös uuden tiedon keräämisen suuntaajia ja yhteiskunnallisten ongelmien viitekehysten luojia. Diskurssianalyysissa otetaan lähtökohdaksi kieli ja sen seurauksia tuottava luonne. Diskurssi -käsite kuvaa yhteiskunnassa vallitsevia puhumisen ja kirjoittamisen käytäntöjä, jotka rajaavat, mitä eri aiheista voidaan sanoa ja kenellä on auktoriteetti sanoa se. Aineisto koostuu 72 Helsingin Sanomien nuorten syrjäytymistä käsittelevästä kirjoituksesta. Aineistosta löytyi viisi diskurssia. Koulutus nähtiin keskustelussa parhaana keinona estää syrjäytymistä. Syrjäytyminen samaistettiin ennen kaikkea työttömyyteen, mutta myös koulutuksen puutteeseen. Nuorten syrjäytyminen nähdään pääsääntöisesti yksilön ja hänen vanhempiensa syynä, joskin osa keskustelijoista painottaa yhteiskunnan vastuuta. Syrjäytymistä pyritään vähentämään myös yhteisöllisyyden lisäämisellä. Yhteisöllisyydestä syrjäytyneiden keskuudessa on tosin muodostunut elävä kuollut, zombikategoria, koska tutkimusten mukaan sitä ei suomalaisen alaluokan keskuudesta laajamittaisesti löydy. Tavallisen nuoren identiteetti typistyi koulutetun, kokopäivätyössä käyvän veronmaksajan rooliksi. Nuori nähtiin ennen kaikkea hyödynnettävänä resurssina. Normaalin nuoren rajat ovat ahtaat. Tutkielma osoittaa, että Helsingin Sanomien syrjäytymiskeskustelu on normalisoinut syrjäytyneen nuoren identiteetin typistämällä sen kohtalaisen tavallisen, terveen nuoren työstä tai koulutuksesta hetkellisesti sivuun jäämiseksi. Vaikka köyhyys nähtiin muutamissa kirjoituksissa merkittävänä ongelmana, niin tutkimustiedon valossa syrjäytymisen taustalla vaikuttavat hienovaraisemmat tekijät kuten vakavat perussairaudet tai mielenterveysongelmat, on hegemonisimmissa diskursseissa sivuutettu: marginaali on marginalisoitu. Työn, koulutuksen tai vanhempien huonojen arvojen merkitystä korostavat aikuiset ovat sokeita nuorten omalle maailmalle. Aikuiset kirjoittajat eivät maininneet kertaakaan nuorten itsensä tutkimuksissa syrjäytymisen suurimmaksi syyksi ilmoittamaa yksinäisyyttä: samanikäisen vertaisseuran puutetta. Syrjäytymisongelmaa toisaalta vähätellään siellä missä ei pitäisi, mutta liioitellaan siellä, missä erityisen syvää ongelmaa ei oikeastaan edes ole. Tämänhetkinen syrjäytymiskeskustelu on käsitteellisesti erittäin sekavaa. Normien ja käsitteiden yleisyys ja epämääräisyys on kasvattanut niistä puhuvien toimijoiden tosiasiallista valtaa. Käsitettä 'syrjäytynyt' olisikin paikallaan tarkentaa tutkijoiden toimesta. Käsitesotkua selventäisi myös osaltaan, jos Helsingin Sanomien kirjoittajat kiinnostuisivat jatkossa käyttämään tunnepitoisesti latautuneiden väitteidensä perusteena nykyistä relevantimpaa yhteiskuntatieteellistä tutkimustietoa.

Now showing items 1-2 of 2

Browsing by Author "Saarinen, Minna"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO